Vaalikone: Katso Lapin Kansan vaa­li­ko­nees­ta, kuka eh­dok­kais­ta on lä­him­pä­nä aja­tus­maail­maa­si

Kolumni: Hä­vet­tää tun­nus­taa, mutta en pysty kat­so­maan tv:n vaa­li­väit­te­lyi­tä

Vaalit: Kuka on edus­kun­ta­vaa­lien Lapin ää­ni­ha­ra­va? Veikkaa ja voita

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Lapin Kansa 2 kk 59,90 euroa

Kui­va­nuo­ros­sa olisi töitä ruop­paa­jal­le – ruop­paus­työt al­ka­ne­vat parin vuoden ku­lut­tua

Kuivanuoron venesataman ympäristössä pitää tietää tarkkaan kulkureitit, jos on tarkoitus säilyttää potkuri ehjänä.
Kuivanuoron venesataman ympäristössä pitää tietää tarkkaan kulkureitit, jos on tarkoitus säilyttää potkuri ehjänä.
Kuva: Jouni Valikainen

Kuivanuoron pienvenesatamassa Kemijoen alajuoksulta laituripaikan varanneet veneilijät maksavat venepaikoistaan ja sieltä pitäisi päästä mökille kun tarve tulee. Pääseehän sieltä vähänkin veden aikana, jos tuntee väylät. Jos ei tunne, niin on suuri vaara, että vene ottaa Viking Linen Amorellan tapaan pohjakosketuksen.

Paskossa mökkeilevä Marko Korkeamäki pitää venettään Kuivanuoron venesatamassa. Vähän veden aikana hän veneilee mökilleen Vähämaassa sijaitsevan niin sanotun Eeron-sillan kautta Räiskönväylälle ja sitä kautta Paskoon. Matkaa tulee yli kaksi kertaa enemmän kuin normaalia reittiä pitkin. Ruopattavaa olisi kymmenisen metriä, niin kulku esimerkiksi mökeille helpottuisi. Kuivanuorossa ei enää ole veneväyliä, vaan nyt puhutaan venevalkamista, Korkeamäki kertoo.

Kemijoen väylät muuttuvat virtausten mukaan. Myös Isohaaran voimalaitoksen laajennus on vaikuttanut vanhoihin venereitteihin.

– Kaikki peilit eivät ole kohdallaan, joten laitteet saa helposti rikki, jos ei tunne vesistöä. Luonnollisesti toivomme, että venereitit olisivat sellaisia, missä pääsee veneillä eteenpäin, Pasko-ryhmään kuuluva Marko Korkeamäki sanoo.

Kemillä ei ole enää voimassa olevaa ympäristölupaa, jotta se voisi aloittaa Kuivanuorossa ja Räiskönväylällä tarvittavat ruoppaukset. Ympäristölupa oli ruoppausten osalta voimassa, kun Kemillä oli tarkoitus yhdessä Keminmaan ja ely-keskuksen kanssa yhdessä huolehtia väylien syventämisestä.

– Keminmaa ei lähtenytkään hankkeeseen mukaan, joten lupa vanhentui, mutta suunnitelmat ovat tallella. Kun saamme kaupungin sisäsatamien laituriprojektit maaliin, niin sen jälkeen voivat tarvittavat ruoppaukset tulla kysymykseen, Kemin tekninen johtaja Mika Grönvall kertoo.

Ensi kesänä Hahtisaaressa on kaksi kunnostettua laituria, jotka tuodaan paikalle Kuivanuorosta ja Paavonkarin venesatamasta. Kolmas laituri on tulossa paikalle 2022. Mansikkanokan laiturit ovat päässeet niin huonoon kuntoon, että niitä ei kunnosteta vaan tilalle tulee uudet laiturit.