Saivartelu veroprosenteista ihmetyttää, kun samalla veroja kerryttäviä yrityksiä tapetaan ja siirtymä työstä valtion eläteiksi kasvaa. Jos talouskasvumme on EU:n heikoin, kyse on elinkeinopolitiikkamme valinnoista.
Aineeton pääoma on jo 90 prosenttia maailman rikkaimpien yritysten arvosta, mutta Suomessa sille ei ole arvo- ja rahoituspohjaa. Jyrkkä siirtymä aineettomaan talouteen olisi pitänyt nähdä jo vuoden 1975 luvuista, jolloin luku oli 17 prosenttia.
Vakuuksiin kohdistuva rahoittaminen johti rakennusalan ylikuumenemiseen ja romahdutti kaikki vakuudet miinuksille. Terve uusi talous rahoittaa työtä ja osaamista. Suomen koulutuksella ei ole kohtaantoa, koska ei kukaan voi tehdä tai teettää työtä, jolle ei synny talouden arvoa.
Suomessa on poliittisesti helpompaa rahoittaa toimettomuutta kuin toimeliaisuutta. Entinen nälkämaa kelpaisi esimerkiksi koko maalle. Kainuun bruttokansantuote henkeä kohden kasvoi 60,6 prosentilla 2015–2022. Palvelut, eli pääosin luova talous, on siellä suurin kasvaja ja työllistäjä.
EU:n palvelukaupan tase on 108,6 miljardia euroa USA:n eduksi. Tätä Trump ei kerro, sillä anarkialla saa paremman tuloksen kuin demokratialla.
Esimerkiksi levybisneksemme noin 80 prosentin kotimaisuusasteesta on jäljellä reilu kaksi prosenttia. Jos ostat Zairen musiikkiteollisuuden, kuinka kauan sinua kiinnostaa Koillis-Zairen kulttuuri tai alan kehittäminen kilpailijaksi itseäsi vastaan?
Suomalaiset on pelattu ulos omilta kotimarkkinoiltaan väittämällä, että kasvua saa vain ulkomailta. Se on suora syöttö suden kitaan.
Ulkomainen profetia on romahduttanut koko viihdealan, koska ulkomaisille pelureille on jätetty tyhjä maali ja kansalaisille maksajan rooli. Valtion tuet levytuotannolle ovat lobbaamalla kasvaneet ulkomaiden hyväksi moninkertaisesti suuremmiksi kuin alan kotimainen liikevaihto.
Kymmeniä tuhansia työpaikkoja on menetetty, ja enemmistöväestö on vailla viihteen tuomaa virkistystä. Syynä on yli 30 vuotta jatkunut hyväuskoisuus. Se ei ole rikos, mutta sitäkin pahempaa on olla kääntämättä nyt katsetta kotiinpäin.
Levybisneksessä on satojen miljoonien eurojen tarjontavaje, ja koko luovan alan takamatka on kymmeniä miljardeja. Esimerkiksi Ruotsin luova talous on kuusinkertainen.