Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Krii­sin­hal­lin­ta­ve­te­raa­nit huo­mioi­ta­va myös kun­nis­sa

Yli 50 000 suomalaista on palvellut rauhanturva- tai kriisinhallintatehtävissä ulkomailla. Osana kansallista kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa ja suomalaisen rauhanturvaamisen 60-vuotisjuhlan kunniaksi rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleille postitettiin kriisinhallintaveteraanikortti vuonna 2016.

Kriisinhallintaveteraanistatuksen virallistaminen kesti Suomessa vuosia, ja palveluiden luominen on yhä kesken. Muissa pohjoismaissa veteraanistatus ja siihen liittyvät tukipalvelut ovat olleet olemassa jo pitkään. Kriisinhallintaveteraanien tukipalvelut olisi Suomessakin syytä nostaa yleispohjoismaiselle tasolle.

Kriisinhallintatehtävissä palvelleilla esiintyy muusta väestöstä poikkeavia fyysisiä ja henkisiä vammoja. Traumaattiset kokemukset ja niihin liittyvät psykosomaattiset oireet voivat nousta esiin vuosia tapahtuman jälkeen ja haitata henkilön fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Fyysisiin ja psyykkisiin vammoihin osataan nyt tarjota apua paremmin kuin aiemmin. Merkittävä vastuu tästä työstä on yhä kolmannella sektorilla ja kunnilla. Esimerkiksi rauhanturvaajien vertaistukipuhelin toimii täysin vapaaehtoisten puhelinpäivystäjien työn varassa.

Useat kunnat ja kaupungit tarjoavat kriisinhallintaveteraaneille liikunta- ja kulttuurietuja. Kulttuuritoiminnan ja aivan erityisesti liikunnan suuri merkitys henkiselle ja fyysiselle toimintakyvylle on yleisesti tiedossa. Helposti saavutettavat liikunta- ja kulttuuripalvelut tukevat merkittävästi yksilön jaksamista arjessa ja ennaltaehkäisevät monia ongelmia. Monia vaivoja on helpompi ja halvempi ennaltaehkäistä kuin hoitaa.

Lapin kunnat voisivat olla pohjoisia edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä kriisinhallintaveteraanien huomioimisessa. Tämä ei varmasti juuri rasittaisi kuntien taloutta, mutta olisi merkittävä kädenojennus kriisinhallintaveteraaneille.

Kirjoittaja on Lapin Rauhanturvaajat ry:n puheenjohtaja.