Koulutus on jokaisen lapsen oikeus. Silti 244 miljoonaa lasta ei saa riittävää, laadukasta opetusta. Humanitaarinen kriisi on merkittävin syy koulutien katkeamiseen. Joka kuudes lapsi elää konfliktialueella ja 72 miljoonaa lasta ei pääse konfliktien ja kriisien takia kouluun.
Tuhoisimmat kriisit tapahtuvat usein hauraissa yhteiskunnissa. Sudan kärsii maailman pahimmista oppimisen ja lapsipakolaisuuden kriiseistä. 10 400 koulua on suljettu, 19 miljoonaa lasta ei pääse kouluun.
Sota voi mullistaa minkä tahansa maan koulujärjestelmän. Ukrainassa koulussa käynti on ollut vaarallista jo lähes kolme vuotta. 1 306 oppilaitosta on vahingoittunut ja 294 tuhoutunut Venäjän pommituksissa. Oppilaat ja opettajat ovat joutuneet sopeutumaan etäopetukseen, oppitunteihin pommisuojissa ja pitkiin oppikatkoksiin.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan kouluihin ei saa kohdistaa aseellisia hyökkäyksiä. Silti näin tapahtuu. Sudanissa kouluihin kohdistuu hyökkäyksiä ja ilmaiskuja, jotka tappavat oppilaita ja opettajia. Opettajia myös kidutetaan ja siepataan, ja oppilaat joutuvat usein seksuaalisen väkivallan kohteeksi.
Gazassa kaikki koulut ovat olleet suljettuina yli puoli vuotta. Niistä 87,7 prosenttia on vahingoittunut tai tuhoutunut hyökkäyksissä.
Kun koulunkäynti keskeytyy, oppimiskäyrä pysähtyy ja lapset alkavat unohtaa aiemmin oppimaansa. Lasten sosiaalisuus-, oppimis- ja tunnetaitojen kehitys kärsii samalla, kun sodan kauhut altistavat heidät vakaville traumoille.
Mitä pidempään lapset ovat pois koulusta, sitä todennäköisemmin he eivät palaa luokkiin. Koulusta pudonneet altistuvat väkivallalle, hyväksikäytölle, lapsityövoimalle, ihmiskaupalle, lapsiavioliitoille ja teiniraskauksille sekä lapsisotilaaksi värväämiselle. Erityisesti tytöt ovat haavoittuvassa asemassa.
Koulutuksen turvaaminen on tärkeä osa humanitaarista työtä. Kriiseissä koulut luovat lapsille turvallisia tiloja oppimiseen, leikkiin ja psykososiaalisen tuen saamiseen.
Koulutus vähentää köyhyyttä ja tukee valtioiden toipumista kriiseistä. Erityisesti tyttöjen koulutus lisää tasa-arvoisuutta, kohentaa perheiden terveyttä ja hillitsee väestönkasvua. Silti koulutus on yhä vähiten rahoitettuja osa-alueita humanitaarisissa kriiseissä. Vain kolme prosenttia humanitaarisesta rahoituksesta allokoidaan koulutukseen.
Suomi on sitoutunut koulutuksen ja tasa-arvon edistämiseen. Suomen ja EU:n on varmistettava, ettei koulutuksesta leikata humanitaarisessa rahoituksessa ja että koulutus nähdään oleellisena osana apua.