Jos mediaa on uskominen, kouluissa pukeutuminen aiheuttaa henkisiä ongelmia ja kiusaamista oppilaille.
Ikäluokalleni ilmiö on uusi, meillä näitä ongelmia ei ollut. Kaikilla pojilla oli talvella monot jalassa, enemmän tai vähemmän paikatut hiihtohousut, isän sarkapuserosta pienennetty lyyssi ja sen alla harmaa villapaita sivusta napitetulla korkealla kauluksella ja päässä karvareuhka. Tytöt yrittivät tietenkin saada vähän väriä, jos ei muualle, niin punaiset lettinauhat.
Maailmalta löytyy paljon esimerkkejä koulupuvuista, jopa Afrikasta. Miksi emme ota mallia tasa-arvoistavasta pukeutumisesta? Meillä tasoarvoa on ajettu eteenpäin väellä ja voimalla, niinpä valitaan sama pukumalli tytöille ja pojille.
Voisimme ottaa käyttöön armeijamallisen maastopuvun kaikkine lisukkeineen. Suomen muuttuvassa ilmastossa se toimisi hyvin. Sen käyttö siviilissä on varsin yleistä. Materiaali on kestävää, joten kierrätyskin onnistuu ikäluokalta toiselle.
Koulutarvikkeet kannetaan asuun kuuluvassa repussa. Koulun merkki kiinnitetään hihaan, jolloin sivulliset tietävät syylliset häiriötilanteissa.
Naisopettajille voitaisiin sallia ainakin juhlapäivinä lottapuku ja miesopettajille revärinauhalliset saapashousut. Rehtori voi pitää rähinäremmillistä vyötä, jossa miekan tilalla roikkuu karttakeppi.
Näillä muutoksilla pääsemme tasa-arvoon ja kaikki ovat tasapuolisesti joko tyytyväisiä tai tyytymättömiä, kuten demokratiaan kuuluu.