Riitta Liinamaa kirjoitti hyvin koulukiusaamisesta (LK 26.2.). Masentavaa, mutta totta, ilmiöllä on ikuisuusongelman luonne. Se jatkuu sukupolvesta toiseen.
Suomen kielen sana on kelvoton, koska ”kiusaaminen”-termi houkuttelee ilmiön vähättelyyn. Sama vika on ”Kiva koulu"-nimikkeessä. "Kiva” viittaa leikkisään ja hupaisaan, joka suorastaan naurattaa. Paatuneet koulukiusaajat ymmärtävät tämän. Heille "Kiva koulu" taitaa olla pelkkä vitsi. Kyse ei ole kiusaamisesta vaan väkivallasta (”skolvåld”) kuten ruotsin kieli asian oikein ymmärtää.
Jouduin keskikouluvuosinani välitunneilla isompien korstojen ylläpitämän ”nyrkkeilykoulun” oppilaaksi tahdostani riippumatta. Nämä ”kärpästen herrat” tarvitsivat nyrkkeilysäkkejä kiusaamisviettinsä tyydyttämiseksi.