Oletko miettinyt, miksi lapsesi tulee väsyneenä kotiin koulusta ja menee suoraan huoneeseensa? Tai miksi he ovat niin “etäisiä”?
Vanhemmat syyttävät aina puhelimia, mutta he eivät juuri ikinä oikeasti pysähdy ja kysy nuorelta, miksi tämä on väsynyt tai mitä tälle kuuluu. Jatkuva huutaminen ja valittaminen ei paranna kenenkään asioita eikä tilannetta, päinvastoin.
Koulu aiheuttaa monille paljon stressiä ja ahdistusta. Luokkatilassa on usein vaikea keskittyä, koska ympärillä on hälinää. Monilla tunnollisillakin oppilailla tehtävät jäävät tekemättä ja läksyä tulee paljon.
Vaikka opettajat kuinka sanovat työrauhasta aina on niitä, joille eivät mene ohjeet perille tai jotka eivät pysty hallitsemaan käyttäytymistään. Joitakin opettajia ei tunnu edes kiinnostavan, vaikka luokassa on ylimääräistä melua. Kokeiden aikanakin jotkut saattavat puhua, ja se häiritsee minua suunnattomasti.
Kokeita on pakko olla ja tehdä, mutta jos viikon aikana on kaksi tai useampi, niistä aiheutuu todella paljon stressiä. Turhaudun helposti kun luen kokeisiin, ja siksi lukeminen viivästyy ja jää yleensä viimeiseen iltaan.
Tietyt aineet eivät tarvitse niin paljon lukemista kuin toiset, mutta monilla on mielikuva, että on pakko saada hyvä numero tai muuten “epäonnistuin”. Ennen koetta mielessäni pyörii: “Toivottavasti saan tästä hyvän numeron tai tein tämän muuten ihan turhaan” Tunne toistuu joka kerta ennen koetta.
Jos voisin vaikuttaa läksyihin, muuttaisin asioita. Läksyjä ei tarvitsisi välttämättä antaa, mutta jos on pakko, 1–2 tehtävää riittää. Monet nuoret saattavat tehdä yhden illan aikana monen eri aineen läksyt, ja lukea kokeisiin. Eikö se olekin uuvuttavaa?
Opettajat katsokaa Wilmasta, ettei kokeita ole kolmea tai neljää viikossa. Hyvä vanhemmat, nuorten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Helpottakaa heidän elämää, älkääkä huutako vaan kysykää: “Voinko auttaa?”