Ko­ti­mai­set hen­gi­tys­suo­jai­met riit­tä­vät so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon tar­pei­siin – kolme yri­tys­tä aloit­ta­nut tuo­tan­non

Hengityssuojien ja suojavaatteiden kotimainen tuotanto on alkanut. Kolme suomalaista yritystä: Filterpak Oy, Lifa Air Oy ja Teho Filter Oy ovat tällä viikolla käynnistäneet terveydenhuollossa käytettävien suu-nenäsuojusten ja kasvomaskien valmistuksen.

Kotimaisesta suojavälineiden tuotannosta kertoivat elinkeinoministeri Mika Lintilä, työministeri Tuula Haatainen ja Huoltovarmuuskeskuksen varatoimitusjohtaja Janne Känkänen.
Kotimaisesta suojavälineiden tuotannosta kertoivat elinkeinoministeri Mika Lintilä, työministeri Tuula Haatainen ja Huoltovarmuuskeskuksen varatoimitusjohtaja Janne Känkänen.
Kuva: Markku Ulander

Suomen huoltovarmuus hengityssuojien ja suojavaatteiden osalta on kohentumassa oleellisesti. Kahden kuukauden aikana useat yritykset ovat polkaisseet käyntiin kotimaisen suojaintuotannon. Yleensä uuden tuotannon käynnistämiseen voi kulua vuosi. Kotimaista suojaintuotantoa esiteltiin tänään Työ- ja elinkeinoministeriön tilaisuudessa.

Ensimmäisinä liikkeellä ovat Filterpak Oy, Lifa Air Oy ja Teho Filter Oy, jotka valmistavat terveydenhuollossa käytettäviä suu-nenäsuojuksia ja kasvomaskeja.

Ensi viikolla käynnistyy myös kotimaisten hengityksensuojainten valmistus. Hengityksensuojainten eli FFP2- ja FFP3 -suojaimia valmistavat Screentec Oy, SJT-Investment Group Oy ja Eagle Filters Oy.

– Jos kapasiteetti saadaan täysimääräisesti käyttöön, kotimaisen valmistuksen pitäisi jo yksinään kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet sekä suu-nenäsuojusten että hengityksensuojainten osalta. Myös suojavaatteissa meillä on edellytykset merkittävään kotimaiseen tuotantoon, arvioi työministeri Tuula Haatainen (sd.) arvioi.

Miljoona suu- ja nenäsuojusta vuorokaudessa

Kirurgisia suu-nenäsuojuksia tarvitaan tällä hetkellä lähes miljoona kappaletta vuorokaudessa. Kulutus sairaaloissa on tällä hetkellä 450 000 kappaletta vuorokaudessa. Muun sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tarve on lähes samansuuruinen.

Hengityksensuojaimia eli FFP2- ja FFP3 -suojaimia tarvitaan noin 22 000 – 62 000 kappaletta vuorokaudessa ja suojavaatteita noin 100 000 – 150 000 kappaletta vuorokaudessa.

Suojavisiirien ja -vaatteiden valmistus on käynnistynyt jo huhtikuussa. Huoltovarmuuskeskus tarkkailee suojainten riittävyyttä ja julkaisee riittävyystietoja joka toinen viikko. Tällä hetkellä suu-nenäsuojainten riittävyys on hyvä, hengityssuojainten kohtalainen ja suojavaatteiden välttävä.

Valtaosan suojaimista hankkivat sairaanhoitopiirit. Näitä hankintoja täydennetään Huoltovarmuuskeskuksen ostoilla, jotka perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön tilauksiin.

Kotimainen suojaintuotanto ei kuitenkaan riitä, mikäli Suomessa annettaisiin suositus niin sanottujen kansanmaskien käytöstä.

– Mikäli mentäisiin kansanmaskeihin, niin tämä volyymi ei riitä, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut selvityksen niin sanotuista kansanmaskeista. Selvityksen jälkeen hallitus neuvottelee suosituksen antamisesta.

Lifa Airille raaka-aineen tuotantoa

Ensimmäisten joukossa hengityssuojainten valmistuksen aloittava Lifa Air Oy pystyy jo kesäkuussa valmistamaan miljoona kappaletta kirurgisia suu-nenäsuojaimia. Yritys on toiminut vuodesta 2015 alkaen Kiinassa, jossa on valmistettu sisäilmaa parantavia laitteita kuluttajille ja korkealaatuisia hengityssuojaimia.

Kokemusta yritys keräsi Hong Kongista ensimmäisen SARS-epidemian aikana.

Lifa Airin hallituksen puheenjohtaja Vesa Mäkipää kertoi, että yrityksen omavaraisuus paranee olennaisesti ensi kuun lopulla, kun yritys alkaa valmistaa suojaimiin tarvittavaa raaka-ainetta, josta kaikki tappelevat maailmalla. Lifa Airille on myös asennettu samat mittauslaitteet kuin VTT:llä, jotta markkinoille ei tule epäkelpoja suojaimia.

Suomalaiset yritykset valmistavat nyt parin kuukauden puskuria suojaimiin syksyn varalta, mutta pidemmän aikavälin suunnitelmia viritetään jo. Työministeri Haataisen mukaan on selvää että on oltava tulevissa ja vastaavissa tilanteissa ei voi syntyä tilannetta, jossa kotimainen suojavälinetuotanto pitää synnyttää tyhjästä.

– Tämä on asia, joka on huoltovarmuuden näkökulmasta ratkaistava pysyvällä ja kestävällä tavalla, ministeri Haatainen arvioi.