Kemijärven elinvoimalautakunta päätti (11.9.) olla hyväksymättä PVO-Vesivoima Oy:n Askanaavan kaavoitussopimusta Askanselän ja -aavan kaavoittamiseksi. Samalla kaatui Vietteri-Lehtola-Askanperä-Käsmänperä -rantaosayleiskaavan muutoksen käynnistäminen äänin 3–4.
Lautakunta päätti äänin 2–3 esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että kaavasuunnittelu ja niiden valmistelu keskeytetään. Päätös perustuu valtuutettu muun muassa Paula Alatalon valtuustoaloitteeseen.
Päätöksen perusteluissa viitataan kaupungin teettämään mielipidekyselyyn, jonka mukaan 83 prosentilla vastanneista oli kielteinen kanta pumppuvoimaloihin. Lisäksi Risto Korkalo ja muut jättivät valtuustolle (2.9.) 15 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen periaatteellisesta päätöksestä koskien pumppuvoimaloita ja vastaavia vesivarastoja. Aiemmin on julkaistu Kemijoki Oy: n konsultti Afry:n kyselyn tulokset, jotka olivat kielteisiä. Lisäksi adressiin ”Ei pumppuvoimaloita Kemijärvelle” on kertynyt 1 676 allekirjoitusta ympäri Suomen.
Kaavojen ja maankäyttösopimusten hyväksymättä jättäminen ei aiheuta luottamushenkilöille korvausvastuuta. On hyvä muistaa, että kaavoituksessa lopullinen päätösvalta on valtuustolla. Kaavoitus- eli maankäyttösopimus ei mene lainsäädännön edelle ja sopimuksen osapuolet tietävät tämän.
Jos joku yhtiö tekee kaavoitussopimuksen kaupungin kanssa, sillä hetkellä on kaikilla osapuolilla tiedossa, ettei kaavaa välttämättä hyväksytä. Minkäänlaista vahingonkorvausvastuuta ei synny kenellekään, vaikka maankäyttösopimuksia tai kaavoja ei hyväksytä.
Ei synny myöskään velvoitetta yhdenvertaiseen kohteluun eri yhtiöiden osalta. Eli että yhtiön maankäyttösopimus pitäisi hyväksyä sillä perusteella, kun jonkun toisenkin yhtiön sopimus on hyväksytty. Jokainen kaavoitustapaus käsitellään yksilöllisesti. Kaupungilla on tähän yksinoikeus.
Kaavoitussopimuksella ei sovita sitovasti kaavan sisällöstä. Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen ei merkitse sitä, että kunta olisi sitoutunut hyväksymään ehdotuksessa esitetyn maankäytön. Valtuutetuilla on kuntalakiin perustuvan itsehallinnon nojalla sekä lainsäädännön ja hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden asettaman harkintavallan rajoissa oikeus päättää kaavan hyväksymisestä tai hylkäämisestä.