Ko­ro­na­vi­rus­tar­tun­to­jen jäl­jit­tä­mi­ses­sä on mer­kit­tä­viä alueel­li­sia eroja

Husin alueella alle puolet tartunnan saaneista pystyy kertomaan, mistä tartunta on peräisin.

Helsinki

Koronavirustartuntojen jäljittämisessä on alueellisia eroja. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin alueella alle puolet tartunnan saaneista pystyy kertomaan, mistä tartunnan sai.

Jos potilas tietää tartunnan lähteen, kyseessä on yleensä samassa taloudessa asuva, ystävä tai työkaveri. Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan tartunnan saaneen nimeämät altistuneet jäljitetään onnistuneesti. Tartuntaketjujen jäljitys ei kuitenkaan toteudu tapauksissa, joissa tartunta on saatu julkiselta paikalta kuten joukkoliikennevälineestä.

– Jäljitys on vaatinut valtavan työntekijämäärän, ja toiminut sen takia koko pandemiakevään hyvin. Kapasiteettia on turvattu kesäksi ja syksyä varten.

Suurin osa Suomen tartunnoista on todettu Husin alueella.

Lapissa tartunnat peräisin yleensä Ruotsista

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimialuejohtaja Arto Rantalan mukaan Varsinais-Suomessa todetuista koronavirustartunnoista 75 prosenttia on saatu jäljitettyä.

Tartuntatilanne Varsinais-Suomessa on rauhallinen. Uusia tapauksia ilmenee viikoittain 6–7 kappaletta.

– Tietääkseni meillä ei ole sellaisia tartuntoja tiedossa, joiden reittiä ei ole saatu selvitettyä, kertoo Rantala tuoreista tapauksista.

Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broasin mukaan kaikki sairaanhoitopiirin alueella todetut koronavirustartunnat pystytään jäljittämään.

– Heinäkuussa oli vain yksi tapausketju, jonka lähdettä ei saatu selville.

Broasin mukaan viimeaikaiset tartunnat ovat pääasiassa Ruotsiin liittyviä. Siksi olisi tärkeää, että Ruotsin rajan ylittävät noudattaisivat ohjeita ja hakeutuisivat matalalla kynnyksellä koronatesteihin lievienkin oireiden ilmaantuessa.

Broas korostaa myös kahden viikon omaehtoisen karanteenin merkitystä tartuntojen leviämisen ehkäisemisessä.

Rajoitusten purku ei näy vielä tartuntamäärissä

Osa ravintoloiden aukioloaikoja, anniskeluaikoja ja asiakasmääriä koskevista rajoituksista purettiin 13. heinäkuuta. Samalla yökerhot saivat avata jälleen ovensa.

Rajoitusten purku ei näy vielä tartuntamäärissä, sillä koronaviruksen itämisaika on kaksi viikkoa.

– Meillä on muutamia altistumistapauksia terasseilta, mutta vasta 2–3 viikon viiveellä voimme arvioida jonkun yksittäisen rajoitustoimenpiteen purun vaikutusta, Ruotsalainen kertoo.

Ruotsalainen pitää riskinä, että koronavirustartuntojen määrä lähtee kasvuun elokuussa, kun koulut alkavat ja etätyösuositus loppuu. Elokuun alusta myös yli 500 hengen sisätapahtumat ovat mahdollisia.

Ruotsalaisen mukaan koronaviruksen toinen aalto syksyllä on mahdollinen.