Ko­ro­na­tu­ki: Simon talous puo­li­tois­ta mil­joo­naa plus­sal­la - tuu­li­voi­ma­loi­den yh­tei­sö­ve­ro­ja odo­tel­laan

Tilinpäätökset: Simossa erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat miljoonalla eurolla.

Simon kunnan viime vuosi sujui talouden kannalta yllättävänkin hyvin. Tilinpäätöksen mukaan vuoden 2020 tulos oli 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarviossa oli varauduttu siihen, että tulos jää 260 000 euroa miinukselle. Vuonna 2019 kunnan talous jäi pakkaselle noin 1,6 miljoonalla.

– Käyttötalouspuolella melkein kaikki alittivat talousarvion, kertoo kunnanjohtaja Vivi Marttila.

Muutosta selittää muun muassa erikoissairaanhoidon kulujen lasku: vuonna 2019 Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluvan Simon menot olivat 5,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna ne olivat 4,5 miljoonaa.

Kulujen laskua osaltaan selittänee korona, sillä esimerkiksi kiireettömiä hoitoja ja leikkauksia tehtiin vähemmän kuin aikaisemmin.

– Ehkä meidän kuntalaisillemme ei ole tullut niin paljon sairauksia, jotka vaativat erikoissairaanhoitoa. Pelkona tietysti on, että ihmiset eivät ole menneet lääkäriin, vaikka olisi pitänyt, Marttila toteaa.

Verotulot laskivat

Verotuloja Simo sai hieman eli 144 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena.

– Valtionosuuksia saimme kuitenkin peräti 10 miljoonaa euroa, mikä on kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Saimme myös syksyllä harkinnanvaraista valtionosuutta 420 000 euroa. Meillä on ollut aika rankkoja edelliset vuodet.

Plussalle pääsy yllätti kunnanjohtajankin positiivisesti.

– Kesällä ennusteet olivat valtakunnallisestikin kauheita. Marras-joulukuussa keskustelu rahoittui, kun verotulotuloennusteet saatiin kohdilleen.

Valitettavasti tilanne ei taida olla pysyvä. Tämän vuoden talousarviokin on tehty miinusmerkkiseksi.

– Odotamme, että Sarvisuon tuulivoimalapuisto valmistuu. Voimaloiden pystytys alkaa toukokuussa. Toivottavasti saamme niistä vuonna 2022 kiinteistöverot kuntaan. Arvioimme, että 27 voimalasta kiinteistöveroa saadaan yli 600 000 euroa vuodessa. Summa on meidän kunnassamme merkittävä, Marttila kertoo.

Sangen pitkä kaavoitusprosessi

Simojoen yleiskaava ollaan ehkä vihdoin saamassa maaliin saakka. Viimeistä nuijankopautusta odotellaan toukokuun kunnanvaltuustossa. Kaavoitusprosessi on muistuttanut kuuluisaa Iisakin kirkon rakentamista.

Kaavamuutos on alunperin virinnyt jo vuonna 2013.

– Siinä on ollut monenlaisia mutkia matkassa. Kaavoittajakin on vaihtunut kertaalleen. Viranomaiset olivat alunperin sitä mieltä, että alue on liian pitkä, Vivi Marttila kertoo.

Alue on nyt pilkottu kolmeen osaan: A-osa lähtee merenrannasta Simonkylältä ja yltää nelostien sillalle, b-osa ulottuu Simon sillalta Alaniemen sillalle ja c-osa Alaniemen sillasta ylöspäin.

Alueen kaavoitus on vaatinut monenlaista selvitystyötä.

– Tulvaraja-asiat ovat äärimmäisen herkkiä tulvivassa joessa. Alueelle on tehty myös paljon luontoselvityksiä, koska Simojoessa on Natura-alueita.

Marttila kertoo, että kaava-alueelle tulee paljon uusia rantarakennuspaikkoja asunnoille ja mökeille. Lisäksi nykyiset rakennusoikeudet tuplaantuvat.