Ko­ro­naan sai­ras­tu­nei­ta on Suo­mes­sa mo­nin­ker­tai­ses­ti enemmän kuin tilasto kertoo – tes­taus­ten ra­joit­ta­mi­nen hä­mär­tää ti­lan­ne­ku­vaa en­ti­ses­tään

Sairastuneiden on myös entistä hankalampaa todentaa tartuntaa, sillä sellaista epäilevien "tavallisten tapausten" ei haluta edes soittavan päivystykseen saati yrittävän lääkärin puheille. Useimmat työnantajat kuitenkin joustavat nyt normaaliajan lääkärintodistuskäytännöistä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n takapihan pysäköintialueella oli ainakin vielä lauantaina teltta koronavirustestauksia varten.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n takapihan pysäköintialueella oli ainakin vielä lauantaina teltta koronavirustestauksia varten.
Kuva: Mauri Ratilainen

Koronavirustestien rajaamisen ensisijainen syy Suomessa on resurssipula. Näin sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Lännen Medialle

– Resurssit ovat pullonkaula. Etupäässä kyse on henkilöstöpulasta, mutta pitemmän päälle, kun rajoja pannaan kiinni, pulaa voi tulla myös testeistä, Vapalahti arvelee.

– Tilanteeseen on kuitenkin mahdollista löytää ratkaisu. Sitä haetaan. Optimioloissa laajaa testaamista olisi hyvä jatkaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) linjauksen mukaan Suomessa testataan tällä hetkellä vakavasti sairaita ja riskiryhmiin kuuluvia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. Muille ohjeistuksena on, että lievästi oireilevan potilaan tulee jäädä kotiin sairastamaan samalla tavalla kuin normaalia flunssaa.

Koronavirusepäilyä ei pidetä enää edes syynä soittaa päivystykseen tai terveysasemalle.

Sairastuneita paljon varmennuksia enemmän

Jos ja kun Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien viikonloppuna ilmoittamat testitiukennukset tulevat yleiseksi käytännöksi koko maassa, viranomaiset eivät pysy tartuntamäärien kanssa enää ajan tasalla.

THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan mukaan sairastuneiden todellinen lukumäärä voi olla Suomessa jo nyt 20-30 kertaa ilmoitettua suurempi.

Tervahauta totesi maanantaina Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että suuri osa suomalaisista tulee sairastamaan koronaviruksen lievänä hengitystieinfektiona. Siksikin tartuntaketjujen seuraaminen alkaa käydä vaikeaksi.

– On todennäköistä, että tulee sellaisia todettuja tapauksia, joissa näitä ketjuja ei enää löydy. Silloin tartuntoja on yhteisöissä paljon enemmän kuin testaamalla on todettu, Tervahauta sanoi Ykkösaamussa.

Samasta epäsuhdasta kertoo varmennettujen tapausten tilasto.

Vielä lauantaina 14. maaliskuuta, jolloin tartuntaepäilyjen testaamiskäytäntöjä kiristettiin, uusia varmennuksia tuli 70 kappaletta. Sunnuntaina 15. maaliskuuta tapauksia näytti olevan enää 16. Juuri niihin aikoihin epidemian ennakoitiin aloittavan alkukiihdytyksen.

Ainakin viikkoja menee vielä

Tartuntojen määriä voidaan arvioida ja ennustaa tietokonesimulaatioiden avulla.

Professori Olli Vapalahden mukaan jälkikäteen tilannetta on mahdollista päivittää myös sillä, onko vasta-aineita ja immuniteettia syntynyt. Kyse on laumasuojasta. Kun riittävän suuri joukko väestöstä saavuttaa vastustuskyvyn tautia vastaan, tauti ei enää pääse leviämään.

Milloin koronavirustartuntojen määrän voi olettaa kääntyvän Suomessa laskuun?

– Se riippuu siitä, miten hyvin näissä toimissa nyt onnistutaan. Toiveena on, ettei se tapahdu vähään aikaan, että edessä on hidas tartuntamäärien nousu.

– Tarkkaa ajankohtaa en lähde ennustamaan, mutta ainakin viikkoja tässä menee.

Miten tartunta nyt todennetaan?

Yksi uusi haaste on koronavirustartunnan toteen näyttäminen. Sen hankaloituu, jos testauksia ajetaan yhä alas ja yleisohjeeksi jää, etteivät "tavalliset" potilaat rasita ylikierroksilla käyvää terveydenhuoltojärjestelmää "turhilla" käynneillä tai soitoilla.

Esimerkiksi Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kuitenkin kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara toteaa, ettei karanteenikorvausta saa, ellei mene lääkäriin ja saa lääkäriltä päätöstä. Toisaalta toiveena kuitenkin on, ettei vastaanotolle hakeuduta, elleivät oireet ole poikkeuksellisen voimakkaita.

– Jos työntekijä on sairas, hän voi olla omalla ilmoituksellaan pois töistä yleensä muutaman päivän, Rytivaara muistuttaa.

– Sen jälkeen hän saa sairauspäivärahaa, mutta ei tartuntatautikorvausta ilman lääkärin päätöstä.

Rytivaara arvelee useimpien työnantajien joustavan nyt normaaliajan käytännöistä niin, että kaksikin viikkoa sairauslomaa voi hoitua omalla ilmoituksella. Kolmannen viikon alkaessa monissa tapauksissa riittää työterveyshuollosta tai muulta lääkäriltä saatu "luotettava selvitys", jonka voi saada etänäkin.

Yksityinen puoli testaa

Uutena palveluna Auli Rytivaara muistuttaa yksityisen sektorin koronavirustestauksista.

Esimerkiksi Terveystalosta koronaviruslaboratoriotutkimuksen voi saada 195 eurolla. Summa on työterveydessä Kela2-korvattava.

Terveystalon ohjeissa koronavirustartuntaa epäilevää henkilöä kehotetaan ottamaan yritykseen yhteyttä joko chatin kautta tai puhelimitse. Jos kriteerit täyttyvät, potilas voi saada lähetteen testauspisteeseen. Tulos valmistuu parissa päivässä.