Ostin kesän alussa sähköpyörän. Sellaisen, missä kyllä poljetaan, mutta se avustaa. Miten mahtavaa.
Olin pahaa-aavistamatta käynyt Sierijärvellä ja polkenut Ounasvaaran yli omalla kolmivaihteisella vanhalla naistenpyörälläni, jossa on etukori ja pehmeämpi satula. Jouduin työntämään kuumassa metsässä pyörää ja kypsyin sähköpyöräajatukseen kirjaimellisesti hikeä puhkuen.
Veljeni neuvoi ystävällisesti, että osta siihen uuteen pyörääsi ainakin kuorma-auton akku.