Rekikoiratoiminta on kasvanut Lapissa viime vuosina voimakkaasti, arvioi läänineläinlääkäri Pirkko Pirinen Lapin aluehallintovirastosta. Kovan kysynnän takia useissa yrityksissä toimii alihankkijoita, jotka tuovat yhteensä satoja koiria talveksi töihin muun muassa Norjasta.
Eniten vakituisia rekikoiratarhoja on nykyään Rovaniemen seutukunnassa.
– Kaksi tarhaa laajentaa toimintaansa tänä syksynä. Lisäksi voi tulla pieniä tarhoja, jotka eivät ole vielä tehneet ilmoitusta, sanoo valvontaeläinlääkäri Maarit Salmi.
Salmen mukaan tarkastuksia on tehty 20 tarhalle Rovaniemen seutukunnassa. Alueen tarhoilla on tarkastusten aikana ollut yhteensä 1 650 rekikoiraa.
Tunturi-Lapin valvontaeläinlääkäri Raisa Kiimamaan mukaan alueella on 16 tarhaa, joissa töitä paiskii noin 2 400 koiraa. Myös Kiimamaan alueelle tarhoja on tullut viimeisen viiden vuoden aikana lisää.
Lisäksi rekikoiratarhoja on Itä- ja Ylä-Lapissa. Rekikoirien määrä perustuu arvioihin. Viranomaiset valvovat toimintaa vuosittaisten ilmoitusten perusteella.
Turistit eivät osaa arvioida arktisten eläinten hyvinvointia
Eläinmatkailussa työskentelevien eläinten hyvinvointi ja alan eettisyys ovat voimakkaasti esillä monen Lapissa toimivan matkanjärjestäjän markkinointimateriaaleissa.
STT:n haastattelemien valvonta- ja läänineläinlääkäreiden mukaan rekikoirat voivat Lapissa pääosin hyvin, ja alalla toimii ammattitaitoisia ja kokeneita yrittäjiä.
– On myös sellaisia, jotka lähtevät alalle ja luulevat että on helppoa, mutta taustatietoja ei oikein ole, sanoo läänineläinlääkäri Ulla Rikula.
Yli puolet Lapissa käyvistä matkailijoista sanoo olevansa huolissaan eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista nyky-yhteiskunnassa, ilmenee vuosi sitten julkaistusta Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisestä tutkimuksesta. Matkailijat keskustelevat eläinten kohtelusta muun muassa sosiaalisessa mediassa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
– Koirienpidon pitäisi olla sellaista, että milloin tahansa kuka vain voi tulla katsomaan. Yrittäjille se on imagokysymys, sanoo Rikula.
Turisteilla ei kuitenkaan ole juuri osaamista arvioida vaikkapa rekikoiran hyvinvointia.
Jotkin ulkomaalaiset matkanjärjestäjät käyttävät omia asiantuntijoitaan matkailueläinten hyvinvoinnin arvioinnissa. Lämpimien maiden eläimiin erikoistuneet asiantuntijat eivät välttämättä tiedä rekikoiralle suotuisista olosuhteista eivätkä Suomen lainsäädännöstä.
– Matkailueläinten arviointikriteerit eivät aina sovellu Suomen olosuhteisiin ja rekikoiriin, Kiimamaa sanoo.
Koiravaljakkoyritykset voivat erikoistua tietyntyylisiin ajeluihin. Yhdet tarjoavat vain muutaman kilometrin mittaisia ajeluita, toiset 5–10 kilometrin lenkkiä ja kolmannet viikon kestäviä pitkiä retkiä.
Rovaniemen seudun valvontaeläinlääkäri Maarit Salmen mukaan rekikoira valitsisi mieluummin pidemmät lenkit vaihtelevissa maastoissa kuin lyhyet kierrokset pellolla tai järven jäällä.
– Pikkukierroksilla koirien fysiikka kestää, mutta pää välttämättä ei.
Siniset silmät ja pörröinen turkki – stereotyyppi rekikoirasta
Eläimillä on keskeinen rooli Lapin markkinoinnissa.
– Lapin aluemarkkinoinnissa kuvissa näkyy lähes poikkeuksetta siperianhuskyja, jotka ovat niitä pörröisiä ja sinisilmäisiä stereotyyppisiä huskyja. Niitä turistitkin sitten odottavat, toteaa nuorempi tutkija Mikko Äijälä Lapin yliopistolta.
Todellisuus ja markkinointikuvat poikkeavat usein toisistaan. Suuri osa Lapin rekikoirista on alaskanhuskyja, joka on vetotyöhön jalostettu sekarotuinen koirarotu. Ne voivat näyttää melkein miltä vain.
– Monet yrittäjät sanovat, että juuri alaskanhusky on tehty juoksemaan ja se on parempi matkailutyössä kuin siperianhusky, sanoo Äijälä.
Tunturi-Lapissa noin puolet rekikoirista on alaskanhuskyja, arvioi Kiimamaa.
– Alaskalaiset voivat myös näyttää hyvin siperialaisilta. Jotkut yrittäjät ovat alkaneet suosia siperianhuskya ulkonäöltään muistuttavia koiria, Kiimamaa sanoo.
Rekikoira juoksee vuodessa 2400 euron liikevaihdon
Rekikoirien lisäksi eläinmatkailussa työskentelee muutamia satoja ajoporoja ja hevosia. Yhdessä eläimet tekevät noin 15 miljoonan euron liikevaihdon vuodessa. Koiravaljakkoyrittäjien liikevaihto on tästä noin kaksi kolmasosaa eli kymmenisen miljoonaa vuodessa.
Yksittäinen rekikoira juoksee keskimäärin 2400 euron liikevaihdon vuodessa. Koira on työikäinen noin vuoden vanhana, ja työura kestää usein jopa kymmenisen vuotta. Yksi poro tai hevonen tuottaa lähes kaksinkertaisen liikevaihdon, mutta niiden koulutus on pidempi ja työura voi olla lyhyempi.
Hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta ihmisen ja rekikoiran vuorovaikutuksesta.
Matkailueläinyritysten liikevaihto on vain muutamia prosentteja koko matkailualan liikevaihdosta Lapissa. Talouslukuja selvitettiin Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun kyselytutkimuksella, jonka tulokset julkaistiin vuosi sitten.