Katja Hirvasaho arvelee (LK 9.3.) olevansa lähes ainoa, joka on perehtynyt ”ihmiskuntaa syväluotaaviin” teksteihin. Pieneksi lohdutukseksi voin todeta, että kaikki hänen mainitsemansa teokset paljon muun ohella ovat tulleet tutuiksi myös allekirjoittaneelle.

Pitkä ura historianopettajana ja tutkijana opetti minulle ainakin yhden totuuden: meissä jokaisessa piilee mahdollisuus niin synkän pimeyden kuin valkeudenkin tekoihin.