uimarannat: Si­ni­le­vä­kau­si on alkanut La­pis­sa­kin – ha­vain­to­ja etenkin Pe­rä­me­ren ran­ni­kol­ta

pääkirjoitus: Hy­vin­voin­ti­alueen pitää olla valmis puolen vuoden päästä – joh­ta­ja­va­lin­nat ovat työl­lis­tä­neet eikä ra­di­kaa­lei­hin muu­tok­siin tunnu olevan aikaa

Kolumni

Koh­taa­mi­sia mui­nais­saa­res­sa

-

Aika tarkalleen vuosi sitten suuntasin autoni keulan kohti Tornion Laivajärveä. Siellä vaaleanvihreää koivunlehteä puskevan metsittyneen kylätien varrella tapasin ryhmän paikallisia miehiä, jotka odottivat vesurit kädessä innokkaina aloitusmerkkiä metsänraivaustoimenpiteisiin ryhtymiselle.

Olimme Rakanmäellä, Suomen laajimmalla rautakauden ajan arkeologisella kohteella, josta 1980-luvun arkeologisissa tutkimuksissa oli paljastunut asuinpaikka, viitteitä raudanvalmistuksesta sekä useampia luontaiseen kivirakkaan tehtyjä hautauksia. Alue on ollut käytössä noin 200–600 vuotta ajanlaskun alun jälkeen, jolloin se on muodostanut kauaksi merelle näkyvän saaren.

Olimme museon ja Tornion Kotiseutuseuran kanssa hakeneet edellisvuonna tälle valtakunnallisesti merkittävälle kohteelle Museovirastolta muinaisjäännöksen hoitoavustusta ja saaneet sen. Nyt oli toimenpiteiden aika.

Paikassa voi helposti havaita menneen elämän ja tuonpuoleisen. Pyöreät, osin keskeltä kuopalla olevat hautaröykkiöt sekä myöhempänä aikana rakkaan kaivettu viisikulmainen todennäköisen pyyntirakenteen osa, susihauta, kertovat konkreettisesti paikan käytöstä. Nyt nämä rakenteet paljastettiin paremmin maastosta erottuviksi poistamalla niiden päällä ja läheisyydessä kasvavia puita. Raivaustyöt tehtiin talkoilla tarkan suunnitelman mukaan ja samalla paikalle raivattiin myös polku.

Muutama viikko sitten Rakanmäellä paljastettiin juhlallisin menoin kohteesta kertova opastaulu. Tilaisuuteen saapui liki sata paikasta kiinnostunutta. Koronan myötä lähimatkailun on todettu lisääntyneen ja samalla kiinnostuksen omaa kulttuuriympäristöä kohtaan kasvaneen. Suomalaisten asenteita ympäristöönsä vuonna 2021 selvittäneen kulttuuriperintöbarometrin tuloksissa esille nousi ihmisten arvostus erityisesti monimuotoista ja puhdasta luontoa kohtaan. Myös kulttuuriperinnön säilymistä ja säilyttämistä pidettiin tärkeänä. Kauniit luontokohteemme, rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja arkeologiset kulttuuriperintökohteet nähdään ihmisiä yhdistävinä tekijöinä. Myös Rakanmäen hanke toi yhteen paikallisia ja uskon yhteisöllisen hankkeen lisänneen kunnioitusta ja kiinnostusta omaa lähiympäristöä kohtaan.

Kohdataan kesällä Tornionlaakson lähimatkailukohteissa!

Kauniit luontokohteemme, rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja arkeologiset kulttuuriperintökohteet nähdään ihmisiä yhdistävinä tekijöinä.