Tähtijuttu: Lappi on Naton sol­mu­koh­ta, sanoo Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola

Kysely: Var­jos­taa­ko korona pik­ku­jou­lu­ja? Osal­lis­tu Lapin Kansan net­ti­ky­se­lyyn

Linnan juhlat: Saitko kutsun Linnan juh­liin? Il­mi­an­na itsesi tai tut­ta­va­si Lapin Kansan toi­mi­tuk­sel­le

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Kohta on kirk­ko­her­ran­vaa­li ja kan­nat­tai­si ää­nes­tää, neuvoo ro­va­nie­me­läis­läh­töi­nen pro­fes­so­ri – "Lauma va­lit­see joh­ta­jan­sa"

Kysyimme professori Miikka Ruokaselta, mitä kirkkoherra tekee ja miksi vaaleissa kannattaisi äänestää. Kysyimme myös, mitä ehdokkailta kannattaisi kysyä. Ruokanen ei kysyisi homoliitoista, vaan siitä, miten kirkkoherra rakastaisi seurakuntaansa.

He ovat ehdolla Rovaniemen seurakunnan johtoon. Ilari Kinnunen (vas.) on Rovaniemen seurakunnan pitkäaikainen pappi, joka työskentelee nykyisin Korkalovaaran-Ounasjoen alueen kappalaisena. Tuomo Törmänen on työskennellyt Taivalkosken kirkkoherrana vuodesta 2014. Hanna Kuusela puolestaan on Sodankylän seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra. Kirkkoherranvaali käydään 8. marraskuuta.
He ovat ehdolla Rovaniemen seurakunnan johtoon. Ilari Kinnunen (vas.) on Rovaniemen seurakunnan pitkäaikainen pappi, joka työskentelee nykyisin Korkalovaaran-Ounasjoen alueen kappalaisena. Tuomo Törmänen on työskennellyt Taivalkosken kirkkoherrana vuodesta 2014. Hanna Kuusela puolestaan on Sodankylän seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra. Kirkkoherranvaali käydään 8. marraskuuta.
Kuva: Jouni Hagström / Rovaniemen seurakunta
"Se on mahdollisuus vaikuttaa seurakunnan toiminnan sisältöön vuosiksi eteenpäin."
Miikka Ruokanen

Isänpäivä on Rovaniemen kirkossa vaalipäivä, kun seurakunnalle valitaan uusi kirkkoherra. Ehdolla ovat Sodankylän kirkkoherra Hanna Kuusela, Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen sekä rovaniemeläinen kappalainen Ilari Kinnunen.

Äänioikeutettuja ovat kaikki seurakuntalaiset, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. Oletettavasti harva käyttää äänioikeuttaan. Edellisissä vaaleissa vuonna 2016 äänestysprosentti oli 10,7. Silloin virkaan valittiin nyt eläkkeelle jäävä Kari Yliräisänen.

Kannattaisi kuitenkin äänestää, suosittelee teologian tohtori, professori Miikka Ruokanen.

– Se on mahdollisuus vaikuttaa seurakunnan toiminnan sisältöön vuosiksi eteenpäin, hän sanoo.

Hän seuraa lapsuuden kotiseurakuntansa kirkkoherranvalintaa suurella mielenkiinnolla, mutta varsin kaukana, sillä hän työskentelee tätä nykyä systemaattisen teologian professorina Nanjingin teologisessa seminaarissa Kiinassa.

Ruokanen arvioi, että Rovaniemen seurakuntaa on tähän saakka johdettu hyvin eikä suurta muutostarvetta ole.

– Mutta uusi seurakunnan johtava pappi tuo mukanaan omat mausteensa, oman persoonallisuutensa, erityisosaamisensa ja tyylinsä.

Johtamisen taitoja ja sanan julistusta

Kari Yliräisänen jatkaa vielä virassa määräaikaisena tammikuun loppuun saakka, kunnes uusi kirkkoherra pääsee aloittamaan työnsä.
Kari Yliräisänen jatkaa vielä virassa määräaikaisena tammikuun loppuun saakka, kunnes uusi kirkkoherra pääsee aloittamaan työnsä.
Kuva: Jussi Leinonen

Kirkkoherra on Ruokasen mukaan seurakunnan johtava pappi, jolla on monenlaisia kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määrittämiä hallinnollisia tehtäviä sekä työnjohdollisia velvollisuuksia.

Seurakunnan työntekijät tuovat usein vaalien alla esiin virkaan kuuluvia esimiestehtäviä. Rovaniemen seurakunnassa on noin 150 työntekijää.

– Työyhteisön toimivuuden ja hyvän ilmapiirin ylläpidossa kirkkoherralla on keskeinen rooli, Ruokanen sanoo.

Tärkeämpää on kuitenkin sanan julistus.

– Että kirkkoherra olisi moninaisten vaativien tehtäviensä keskellä ennen muuta seurakunnan hengellinen paimen, joka julistaa elävää Jumalan sanaa kaikkien seurakuntalaisten rohkaisuksi, Ruokanen määrittelee.

Tärkeiksi ominaisuuksiksi hän listaa kyvyn kuunnella, rohkaista ja rakastaa työntekijöitä sekä seurakunnan lukuisia vapaaehtoisia.

– Taitava kirkkoherra luo seurakuntaan myönteisen ja iloa tuottavan ilmapiirin, taitamaton voi tuottaa seurakunnalle suurta vahinkoa, Ruokanen sanoo.

Myös suhde jumalanpalvelus-elämään on tärkeä.

– On hyvä, jos kirkkoherra rakastaa messua ja saarnaamista, ehtoollisjumalanpalvelus on seurakunnan elämän ydin.

"Työyhteisön toimivuuden ja hyvän ilmapiirin ylläpidossa kirkkoherralla on keskeinen rooli."
Miikka Ruokanen
Miikka Ruokasen mukaan on hienoa, että Rovaniemellä kirkkoherra valitaan perinteisellä, suoralla vaalilla. Ruokanen on Rovaniemeltä lähtöisin oleva Helsingin yliopiston dogmatiikan professori emeritus sekä systemaattisen teologian professori Nanjingin teologisessa seminaarissa Kiinassa.
Miikka Ruokasen mukaan on hienoa, että Rovaniemellä kirkkoherra valitaan perinteisellä, suoralla vaalilla. Ruokanen on Rovaniemeltä lähtöisin oleva Helsingin yliopiston dogmatiikan professori emeritus sekä systemaattisen teologian professori Nanjingin teologisessa seminaarissa Kiinassa.
Kuva: PETRI PUROMIES/compic

Vanhoillislestadiolaisuus puhuttaa

Ennen kirkkoherrat valittiin aina yleisellä vaalilla, mutta nykyisin monissa seurakunnissa valinnan tekee seurakuntavaaleissa valittu kirkkovaltuusto.

Ruokasen mukaan vaali korostaa sitä, että kirkkoherra on laumansa hengellinen paimen.

– Jo varhaisen kirkon ajoista kristityt ovat seurakuntana valinneet pappinsa, hän sanoo.

Ehdokasasetelmasta riippuen äänestysaktiivisuus voi kuitenkin olla vilkasta. Esimerkiksi Tornion viime vuoden kirkkoherranvaaleissa äänestysprosentti oli peräti 23,6. Valituksi tuli Mirja-Liisa Lindström Rovaniemeltä.

Rovaniemen kirkkoherranvaalissa tähän mennessä suurin osa julkisesta keskustelusta on käsitellyt sitä, että yksi ehdokkaista, Ilari Kinnunen, kuuluu vanhoillisles-tadiolaiseen herätysliikkeeseen.

Ruokanen on tutkinut vanhoillislestadiolaisten oppia jo neljäkymmentä vuotta sitten ja hän tunnustaa nauttivansa herätysliikkeen vahvoista saarnoista.

Hänen mukaansa hallinnon kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, onko kirkkoherra vanhoillislestadiolainen vai ei. Seurakunnan hengellisen elämän kannalta kuitenkin on.

– Vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluu vankkumaton näkemys siitä, että Jumalan Pyhä henki toimii vain tämän kristillisyyden sisällä. Siksi pelastus on mahdollinen vain tämän ”valtakunnan” julistaman evankeliumin sanan kautta. Jos joku muu julistaa vaikka aivan samoin sanoin, sillä ei ole vaikutusta, koska julistajalla ei ole Jumalan henkeä, Ruokanen selittää.

Tilanne voi heijastua myös työyhteisöön.

– Jos johtava pappi ja muut työntekijät eivät aidosti jaa samaa uskoa, työyhteisö kärsii merkittävällä tavalla, Ruokanen sanoo.

Homoliittojen sijaan professori kysyisi rakkaudesta

Toinen iso puheenaihe kirkollisissa vaaleissa on pappien kanta homoliittoihin. Ruokanen pitää sen kysymyksen korostumista valitettavana.

– Eteläisessä Suomessa ehdokkaat, jotka pitäytyvät kirkon nykyisessä avioliittokäsityksessä, ovat joutuneet kritiikin kohteeksi. Minusta se on henkistä painostusta. Onneksi tässä Rovaniemen vaalissa teema ei ole keskeinen, hän sanoo.

Homoliittojen sijaan Ruokanen kysyisi ehdokkailta rakkaudesta: Miten rakastat Jumalaa ja hänen sanaansa, entä seurakuntalaisia? Lisäksi hän painottaisi evankeliumia.

– Kysyisin, miten Rovaniemellä voitaisiin tavoittaa evankeliumilla niitä, jotka ovat vieraantuneet Jumalasta ja seurakunnan elämästä.

Tästä on kyse

Vaalisaarnat alkavat

Vaalisaarna on ehdokkaan työnäyte seurakunnan jumalanpalveluksessa.

Hanna Kuusela su 11.10.

Tuomo Törmänen su 18.10.

Ilari Kinnunen su 25.10.

Jumalanpalvelukset Rovaniemen kirkossa sunnuntaisin kello 10 alkaen.

Ennakkoäänestys ja kotiäänestys 2.–6.11.

Vaalipäivä su 8.11. klo 10 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen. Äänestys päättyy klo 20.

Kirkkoherranvaalin piti olla keväällä, mutta sitä siirrettiin. Kari Yliräisänen hoitaa virkaa nyt määräaikaisena. Tällä hetkellä häntä sijaistaa Heini Kesti.

Kirkkoherranvaalien vaalipaneeli houkutteli kirkon puolilleen väkeä edellisissä vaaleissa. Kalle Elonheimo (vas.), Kari Yliräisänen ja Pentti Tepsa toivoivat vaaleihin vilkasta äänestysaktiivisuutta ja Jumalan tahdon toteutumista.
Kirkkoherranvaalien vaalipaneeli houkutteli kirkon puolilleen väkeä edellisissä vaaleissa. Kalle Elonheimo (vas.), Kari Yliräisänen ja Pentti Tepsa toivoivat vaaleihin vilkasta äänestysaktiivisuutta ja Jumalan tahdon toteutumista.
Kuva: Veli-Jukka Mustajärvi
Tausta: Ennen vaaleissa oli suurta vilkkautta
Tiia Haapakangas

Edellinen kirkkoherranvaali käytiin Rovaniemellä helmikuussa 2016. Vaalin voitti Rovaniemellä vuodesta 1980 asti työskennellyt rovasti Kari Yliräisänen. Hän työskenteli pitkään seurakunnan viestintäpäällikkönä.

Yliräisänen sai 1 678 ääntä. Sauvo-Karunan kirkkoherra Kalle Elonheimo sai 1 174 ääntä ja aiemmin Rovaniemellä työskennellyt Kemijärven kirkkoherra Pentti Tepsa 1 107 ääntä. Äänestysprosentti oli 10,7.

Jouni Riipinen antoi työnäytteensä marraskuussa 2012. Hänet valittiin Vesa-Pekka Koivurannan seuraajaksi. Vaalia edelsi poikkeuksellisen vilkas kampanjointi ja värikäs julkinen keskustelu yleisönosastoilla ja tekstaripalstoilla.
Jouni Riipinen antoi työnäytteensä marraskuussa 2012. Hänet valittiin Vesa-Pekka Koivurannan seuraajaksi. Vaalia edelsi poikkeuksellisen vilkas kampanjointi ja värikäs julkinen keskustelu yleisönosastoilla ja tekstaripalstoilla.
Kuva: Veli-Jukka Mustajärvi

Vuoden 2012 kirkkoherranvaali oli Rovaniemellä poikkeuksellisen vilkas. Valituksi tuli Jouni Riipinen, joka hoiti tehtävää lopulta vain pari vuotta.

Tavallisesti vaalissa on kolme vaalisijaa, jotka täyttää hiippakunnan tuomiokapituli. Lapin seurakunnat kuuluvat Oulun hiippakuntaan. Oulujoen kirkkoherrana työskennelleen Riipisen lisäksi ehdolla olivat Kalle Elonheimo sekä Ranuan kirkkoherra Pentti Kallioranta.

Lisäksi seurakuntalaiset asettivat lisäksi kolme paikallisesti tuttua pappia ylimääräisille vaalisijoille eli ehdokkaita oli kaikkiaan kuusi. Ylimääräinen vaalisija ei nykyään enää ole mahdollinen.

Ylimääräisen vaalisijan ehdokkaan olisi pitänyt saada ääniä 10 prosentia äänioikeutettujen määrästä eli vähintään 3834 ääntä sekä puolet kaikista annetuista äänistä. Ylimääräiset vaalisijan ehdokasta äänestäneet saivat puolestaan antaa toissijaisen äänen jollekin kapitulin valitsemalle ehdokkaalle.

Riipinen, joka sai 1 790 suoraa ääntä ja 1 047 välillistä ääntä. Elonheimo sai 513 suoraa ääntä ja 502 toissijaista ääntä ja Kallioranta 80 suoraa ääntä ja 824 muuta ääntä.

Ylimääräisistä ehdokkaista Topi Litendahl sai 1 988 ääntä, Ilari Kinnunen 1 881 ääntä ja Pentti Tepsa 546 ääntä.

Äänestysprosentti oli poikkeuksellisen korkea, liki 18 % äänesti.

Seurakuntalaisten ehdokaslistalle nostama Vesa-Pekka Koivuranta aloitti kirkkoherrana vuonna 2001. Kuva virkaan vihkimisestä.
Seurakuntalaisten ehdokaslistalle nostama Vesa-Pekka Koivuranta aloitti kirkkoherrana vuonna 2001. Kuva virkaan vihkimisestä.
Kuva: Heikki Rissanen

Riipistä ennen kirkkoherraksi valittiin vuonna 2001 Vesa-Pekka Koivuranta ylimääräiseltä vaalisijalta.

Nykyään suuri osa kirkkoherroista valitaan välillisellä vaalilla eli luottamushenkilöistä koostuva kirkkovaltuusto tekee valinnan. Rovaniemellä päädyttiin tällä kertaa kuitenkin yhä perinteiseen vaaliin.

Rovaniemen nykyinen kirkkoherra Kari Yliräisänen on jäämässä eläkkeelle. Koska vaali lykättiin keväästä syksyyn, hän on vielä määräaikaisena vt. kirkkoherrana tammikuun loppuun asti. Tällä hetkellä hänen sijaisenaan toimii Heini Kesti.