"Jälikimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun". Tämän lauseen hakkautti Suomenlinnan kivitauluun linnan suunnittelija Augustin Ehrensvärd. Miten suomalaiset ovat noudattaneet hyvää neuvoa?
Heti, kun suomalaiset pääsivät päättämään – itsenäisyyden alkuhetkinä – he luottivat vieraaseen apuun eli saksalaisiin. He valitsivat kuninkaakseen Hessenin prinssin. Kuninkaalle annettiin tosin suomalainen nimi: Väinö ensimmäinen. Hanke kariutui vallankumoukseen Saksassa.
Toisen kerran hyvä neuvo joutui koetukselle 1938. Silloin oli kyse ulkoministerin valinnasta. Neuvostoliitto pelkäsi Saksan hyökkäävän Suomen kautta Leningradiin ja oli esittänyt aluevaihdoksia Leningradin puolustuksen parantamiseksi.
Paasikivi, Mannerheim ja Tanner hyväksyivät aluevaihdokset, mutta ulkoministeriksi valittu, Natsi-Saksaa myötäilevä Eljas Erkko ei. Hän sai Natsi-Saksasta ohjeet, että mitään aluevaihdoksia ei saa hyväksyä ja Talvisota syttyi. Se oli katastrofi.
Saksalaiset tosin lopettivat myös Talvisodan. He neuvoivat suomalaisia, että "säästäkää miehiä ja hyväksykää mitkä tahansa rauhan ehdot. Saatte korkojen kanssa kohta kaiken takaisin." Ja näin tehtiin.
Se oli jo kolmas kerta, kun Ehrensvärdin hyvä neuvo oli koetuksella ja miten kävi? Suomi taisteli Natsi-Saksan rinnalla jatkosodan ja katastrofihan siitäkin tuli.
Äsken tehtiin Nato-sopimus ja neljännen kerran Ehrensvärdin hyvä neuvo joutui koetuksella. Suomella oli hyvät suhteet naapurimaa Venäjän kanssa ja Länsi-Euroopan suurin armeija. Mihin suomalaiset luottivat? Vieraaseen apuun tietenkin eli Natoon. Ja juuri kun muste ehti kuivua Nato-sopimuksesta asiantuntijat sanovat, että Nato on kuollut.
Katastrofia katsellaan taas. Venäjä saatiin viholliseksi, ei muuta. Ehrensvärdin kiveen hakkauttama hyväuskoinen, jämerä lause on kaikunut Suomessa umpikuuroille korville. Se on pienen maan kohtalo.