Työelämä: Tornion Prisman työn­te­ki­jät pitivät mi­nuu­tin mit­tai­sen työn­sei­sauk­sen

Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa päivän luukku tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kirk­ko­jen vaikea suhde sotiin

Venäjän ortodoksinen kirkko ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan toisin kuin ortodoksiset kirkot muualla. Venäjän ortodoksisen kirkon ja valtion vahva nationalistinen liitto tukee meneillään olevaa hyökkäyssotaa.

Kansalliset kirkot ovat tukeneet valtioidensa sotapolitiikkaa. Esivalta on puolestaan tukenut valtiokirkkojen uskonnollista hegemoniaa ja niiden harjoittamaa uskonnollista suvaitsemattomuutta, syrjintää ja pakkokeinoja.

Jeesus kielsi seuraajiaan tarttumasta miekkaan siihen hukkumisen uhalla. Matteus laittoi Jeesuksen suuhun: ”Autuaita rauhantekijät, he saavat jumalan lapsen nimen.”  Alkukirkko otti sanat tosissaan erehtymättömänä Jumalan sanana. Sen vuoksi toimiminen sotilaana ja osallistuminen sotiin oli kiellettyä.

Alkukristityille ihmiselämän ehdoton kunnioitus poikkesi ympäröivästä yhteiskunnasta. Kristityt hylkäsivät kaiken sotaan osallistumisen. Se aiheutti vakavan ristiriidan Rooman valtakunnan sotaisuuden ja kansalaisilleen asettamien vaatimusten kanssa.

Kristinuskosta ei olisi koskaan tullut Rooman valtakunnassa ja myöhemmin muissa maissa valtionuskontoa, ellei kristikunnan kanta sotaan olisi muuttunut. Kristikunnan merkittävin kirkkoisä Augustinus muotoili kirkon uuden kannan sotiin 300-400-lukujen taitteessa.

Hänen mukaansa on oikeudenmukaista sotaa. Se ei ollut vain puolustussota. Oikeudenmukaisia olivat myös sodat, joissa kaupunki tai kansa oli jätetty rankaisematta jumalattomista teoista. Kostosodat olivat siten oikeutettuja.

Sodat olivat oikeutettuja myös käännytys- ja lähetystarkoituksissa sekä oikean uskon puolustamisessa. Sodat ja varsinkin häviöt sodissa tulkittiin jumalan rangaistuksiksi synneistä. Nämä näkemykset tekivät Euroopasta maailman sotaisimman mantereen..

Papit siunasivat aseita kristikunnan sisäisissä sodissakin – molemmilla puolilla. Pyhiä sotia riitti. Sodan pyhyys ja katteeton lupaus taivasosasta taistelussa kaatuneelle lisäsi väkivallan motivaatiota, laajuutta ja määrää. Kirkoilla ja uskonnoilla ei ole ollut universaalisuutta, autonomiaa ja moraalista voimaa nousta yhdessä nationalismin ja rajojen yli rauhan asialle.

Kari KannalaEläköitynyt asianajaja