Lapsuusajoista lähtien kirjastot ovat olleet mielipaikkojani. Kansakouluaikoina koululla oli pieni kirjasto, jota opettajamme hoiti. Muuten ankara opettaja muuntui ystävällismieliseksi ihmiseksi otettuaan kirjastonhoitajan roolin.

Kirkonkylällä oli samaan aikaan isompi kirjasto, jossa käytiin silloin tällöin. Lisäksi oli Kemissä kaupunginkirjasto, jossa oli omassa rakennuksessaan lasten ja nuorten osasto. Sitä hoiti sukulaistäti Ulla, joka opasti meitä lapsia mielellään.