Luin juuri venäläisen Mihail Siskinin kirjan Sota vai rauha. Lukukokemuksena se oli harvinaisen antoisa – ajatuksia, pohdintoja ja jopa ahdistusta herättävä. Ahdistus kumpusi synkkyydestä, jota kirjailijan analyysi Venäjän menneisyydestä, nykypäivästä ja tulevaisuudesta herätti. Se ei anna suurta toivoa kenellekään.
Venäläinen imperialismi on pelottavaa. Diktatuurin, sorron, mielivallan ja ihmisarvon mitätöinnin perinne on vuosisatainen. Mitään Venäjä ei ole oppinut.
Lyhyet vapaammat ajat ovat päättyneet aina sekasortoon, jota on seurannut entistä tiukempi terrori ja mielivalta omaa kansaa kohtaan sekä naapureihin suunnatut aggressiot.
Neuvostoliiton hajottua vapaampia oloja kesti muutamia sekasorron vuosia. Syntyi Putinin diktatuuri, jonka harjoittaman mielivallan voi rinnastaa kommunismin synkkään kauteen. Enää omaa kansaa ei tarvitse massamurhata. Tiukka kontrolli ja propaganda, vallanpitäjän käsissä oleva syyttäjä- ja tuomioistuinlaitos sekä väkivaltakoneisto pitävät vapautta ja ihmisarvoa vaativat päät alhaalla.
Historian väärentäminen on venäläisen diktatuurin ikiaikainen ase hallita kansaa, kuten myös äärimmilleen viety valehtelu. Mikään ei ole totta. Ihminen on vailla oikeuksia. Hänet voidaan tuomita mistä ja milloin hyvänsä.
Venäjän tsaarit hankkivat kansan suosiota mielivallalleen käynnistämällä sotia naapureitaan vastaan. Niiden pitää olla menestyksekkäitä, muutoin valta murenee. Kun Neuvostoliitto joutui vetäytymään Afganistanista, oli neuvostovalta mennyttä. Kun Tshetshenian sota ei sujunut Jeltsiniltä, seurauksena oli sekasorto. Tästä tuhkasta nousi Putin.
Hän aloitti uuden Tshetshenian sodan räjäyttämällä Moskovassa kerrostalon asukkaineen ja syyttämällä tästä tshetsheenejä. Kansa ajatteli, että on löytynyt uusi tsaari. Saamme kaaoksen tilalle kurin ja järjestyksen.
Putin ryösti Ukrainalta Krimin ja käynnisti sodan Itä-Ukrainassa. Tarkoituksena oli hajottaa ja heikentää Ukrainaa niin, että se kypsyisi Venäjän alistettavaksi. Taktiikka ei toiminut. Oli pakko aloittaa raaka Ukrainan ja ukrainalaisten tuhoaminen.
Alkuun syynä oli estää ukrainalaisnatsien tekemä kansanmurha. Sitten selitys muuttui niin, että nyt Ukrainassa puolustaudutaan lännen aggressiota vastaan. Tapahtuipa Venäjällä mitä tahansa negatiivista, syy on sen tuhoa haluavan lännen. Venäjän diktatuuri vetoaa kansan patrioottisiin tunteisiin. Nöyrää kansaa on helpompi ryöstää ja hallita.
Siskinin kirja lisää kykyä ymmärtää Ukrainan tragedian syitä. Lukekaa se.