Työelämä: Tornion Prisman työn­te­ki­jät pitivät mi­nuu­tin mit­tai­sen työn­sei­sauk­sen

Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa päivän luukku tästä

Tilaajille

Kir­ja-ar­vos­te­lu: Kie­let­tö­mät keh­ve­lit itkevät seinään päin

Lappilaislukijoiden iloksi tai harmiksi Kemijärvi on Skutskäriin asettuneen Milka Hakkaraisen kepeänhumoristisen esikoisdekkarin syy ja seuraus.

Milka Hakkarainen: Ei verta rantaa rakkaampaa. Myllylahti, 2021. 372 sivua.

Jan Perannolla menee Tukholman poliisissa oikein hyvin. Jani Peranto sen sijaan voi erittäin huonosti, sillä Heikki-enon kuolema pakottaa hänet päiväksi kotiseudulle Skutskäriin (lue ”Skitskär”), jonka suomalaisyhteisö marinoituu samassa Stora Enson katkussa kuin edellinen sukupolvi vuosikymmeniä sitten.

Jani häpeää suomalaista taustaansa niin massiivisesti, että on pudottanut etunimestään iin pois ja uskottelee kollegoilleen olevansa neljännesvirolainen. ”Kaikilla Janin tuntemilla suomalaisilla miehillä oli vähintään asenne, jollei alkoholiongelmia, monella oli kontollaan oikeitakin rötöksiä.”

Skutskärissä jollakin tosin näyttää olevan jopa sarjamurhaongelma, sillä ruotsinsuomalaisia katoaa ja lakoaa kuin tipusia sähkölinjoilta paukkupakkasilla.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.