Kiina elpyy mutta vai­ku­tuk­set maail­man­ta­lou­teen vä­lit­ty­vät hi­taas­ti – kesällä tai syk­syl­lä pa­la­taan ta­lous­kas­vuun

Suomalaisyritysten tuotanto on palannut lähes ennalleen Kiinassa. Suomen neljänneksi suurimman kauppakumppanin elpyminen näkyy ennen pitkää myös Suomen taloudessa.

Tehtaiden tuotanto on palaamassa Kiinassa koronavirusepidemiaa edeltävään tilanteeseen. Kuvassa Shenzenissä toimivan Hyteran elektroniikkatehtaan tuotantolinja.
Tehtaiden tuotanto on palaamassa Kiinassa koronavirusepidemiaa edeltävään tilanteeseen. Kuvassa Shenzenissä toimivan Hyteran elektroniikkatehtaan tuotantolinja.
Kuva: ALEX PLAVEVSKI

Suomalaisyritysten tuotanto Kiinassa on palannut likimain koronaviruksen aiheuttamaa täysstoppia edeltävään tilanteeseen.

Sillä ei ole positiivista vaikutusta vain suomalaisyrityksille, vaan maailmantaloudelle ja myös Suomen taloudelle.

Tilanne kertoo, että parhaassa tapauksessa talouden syvä notkahdus jää vuosineljänneksen mittaiseksi.

– Kiinan osuus on viidennes maailmantaloudesta. Jos siellä toisella vuosineljänneksellä päästään tuotannon kasvuun, sillä on merkitystä myös Suomelle, sanoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.

Kiinan elpymisen vaikutukset maailmantalouteen välittyvät kuitenkin hitaasti. Vaikka kysyntä Kiinassa elpyisi, muualla maailmassa tuotannon pyörät ovat hiljaiselossa liikkumis- ja karanteenirajoitusten vuoksi.

Esimerkiksi Saksassa autoteollisuus on käytännössä pysäyttänyt tuotantonsa. Siksi tilaukset Kiinasta eivät saisi välittömästi Euroopan tehtaita vauhtiin.

– Vaikutukset tulevat näkyviin myöhemmin kesällä ja syksyllä, arvioi Korhonen.

Positiivisessa skenaariossa myös toistaiseksi suljetussa Hubein maakunnassa tuotanto pääsee käyntiin huhtikuussa, jolloin ollaan menetetty vain yhden vuosineljänneksen verran tuotantoa.

Euroopan ja muun maailman elpyminen riippuu siitä, missä tahdissa koronaviruksen taltuttamiseksi tehtyjä rajoitustoimia aletaan purkaa.

– Ne haittaavat myös Kiinan viennin käynnistymistä, kun kysyntä muualla maailmassa on liki nollassa. Silloin talouskriisin toinen aalto iskee Kiinaan, sanoo Iikka Korhonen.

Tuotanto pyörii

Työntekijämääriltään suurimmat suomalaisyritykset Wärtsilä, Valmet ja Metso kertovat, että niiden Kiinan tehtaat ovat tuotannon osalta suurin piirtein samassa tilanteessa kuin ennen koronaviruksen laajenemista epidemiaksi Kiinassa.

– Toiminta tuotantolaitoksissa on palannut melko lailla normaaliksi, sanoo Wärtsilän viestintäjohtaja Atte Palomäki.

Wärtsilällä on Kiinassa kolmessa laivateollisuutta palvelevassa tuotantolaitoksessa noin 1000 työntekijää. Tehtaat myyvät tuotteensa Kiinan markkinoille, pääasiassa kiinalaistelakoille.

Tuotannon työntekijät ovat normaalisti töissä tehtailla, joissa heille tosin tehdään edelleen kuumetestejä. Toimihenkilöistä puolet tekee etätöitä.

– Tilanne on muuttunut huomattavasti helmikuun alusta, jolloin tehtaat olivat kiinni. Nyt lähes kaikki telakat Hubein aluetta lukuun ottamatta ovat toiminnassa ja myös Wärtsilän projektit etenevät, kertoo Palomäki.

Hidasteita tulee oikeastaan vain silloin kun tarvitaan erikoisosia tai erikoisosaamista Euroopasta. Matkustusrajoitukset estävät Wärtsilän omaa henkilöstöä matkustamasta ja hankaloittavat rahtiliikennettä. Tarvittaessa kriittisiä asennuksia ja testejä voidaan tehdä etäohjattuna

– Toimitusketjut ovat rakennettu niin, että keskeisissä komponenttitoimittajissa on vaihtoehtoja. Kiinan tehtaat myyvät tuotantonsa pääasiassa Kiinan telakoille, sanoo Palomäki.

Muun maailman paini kesken

– Valmetin toiminta Kiinassa alkoi palautua maaliskuun alkupuolella ja toimimme nyt Kiinassa normaalisti, kertoo viestintäjohtaja Anu Salonsaari-Posti.

Valmetin Kiinan-yksiköissä työskentelee noin 1 800 henkilöä. Pääosa Valmetin henkilöstöstä Kiinassa on paikallisia henkilöitä.

Valmetin palvelukeskukset sijaitsevat Wuxissa, Zibossa ja Guangzhoussa ja tuotantolaitokset Shanghaissa, XiAnissa, WaiGaoQiaossa ja Tianjinissa. Näiden lisäksi yhtiöllä on myyntikonttorit Pekingissä, Zhongqingissa, Guangzhoussa, Taipeissa ja JiNanissa.

– Kiinan tilanne on palautumassa melko normaaliksi. Tehtaamme ovat toiminnassa ja toimistohenkilökunta on palannut etätöistä takaisin toimistoihin. Kiinan elpyminen on tietysti hyvä asia tässä tilanteessa, kun muualla maailmassa painiskellaan nyt samojen haasteiden kanssa, kuin missä he olivat muutama kuukausi sitten, sanoo viestintäjohtaja Helena Marjaranta Metsosta.

Metsolla on Kiinassa yli 1200 työntekijä kymmenellä paikkakunnalla myynti-, huoltopalvelu-, logistiikka- ja valmistusyksiköissä Pekingissä, Tianjinissa, Shanghaissa, Suzhoussa, Changzhoussa, Quzhoussa, Jiaxingissa, Huangzhoussa, Shaoguanissa ja Changsassa.

Tausta

Kiina tärkeä

kauppakumppani

Kiina on Suomelle neljänneksi tärkein kauppakumppani, jos sitä arvioidaan arvonlisäperusteisen tuotannon ja kaupan määrällä.

OECD:n vuoden 2015 tilastojen mukaan Kiinaa tärkeämpiä kauppakumppaneita ovat Yhdysvallat, Ruotsi ja Saksa.

Vuositasolla Suomen vienti Kiinaan on noin 3,5 miljardia euroa ja tuonti 4,9 miljardia euroa. Kiinan osuus Suomen viennistä oli viime vuonna tammi-syyskuussa 5,4 prosenttia ja tuonnista 7,4 prosenttia.

Suomen vienti Kiinaan koostuu suurelta osin raaka-aineista, joiden osuus viennistä on kaikkiaan 44 prosenttia. Sellun osuus oli tammi-syyskuussa 25 prosenttia.

Vuoden 2019 tammi-syyskuun tavaratuonnista Kiinasta 53 prosenttia oli elektroniikkaa sekä muita koneita ja laitteita. Vaatteiden osuus on 10 prosenttia.

Palvelukaupan tiedot ovat viime vuoden toiselta neljännekseltä. Kesäkuuhun päättyneellä 12 kuukauden jaksolla Suomen palveluvienti Kiinaan oli 1,6 miljardia euroa ja tuonti 1,0 miljardi euroa. Matkailun osuus palveluviennistä oli 16 prosenttia.

Kiinassa toimii noin 350 suomalaista yritystä tai niiden toimistoa, edustustoa, tytäryhtiötä tai yhteisyritystä. Niiden suora tai epäsuora työllistävä vaikutus on arviolta yli 60 000 henkilöä. Yhteenlaskettuna suomalaiset ovat investoineet Kiinaan noin 11 miljardia euroa.

Suomen Pankki/Bofit ja Suomi-Kiina kauppayhdistys