Kaikkien sodan osapuolten pitäisi osallistua rauhanneuvotteluihin. Ainakin lopullisiin. Se tarkoittaisi Venäjän ja Ukrainan lisäksi kaikkia niitä maita, jotka ovat osallistuneet Ukrainan ja Venäjän tukemiseen aseellisesti ja rahallisesti. Eli Yhdysvallat, Euroopan Unioni, Britannia, ehkä myös Australia. Venäjän puolella Valko-Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea.
Venäjän tukijat eivät ole mekkaloimassa pääsystään osallistumaan, joten heidät voi ehkä sulkea pois. EU-maat ja Iso-Britannia sen sijaan ovat.
Koska ne ovat halukkaita osapuolia ja vaativat Venäjää luopumaan vaatimuksistaan, niiden pitää myös itsensä olla halukkaita samaan. Tätä silmällä pitäen Venäjän pitäisi nostaa vaatimustensa määrää, jotta nämäkin maat joutuisivat maksamaan osallisuudestaan sotaan.
EU:lle ja Britannialle ehdottaisin vaatimusta lopettaa kaikki pakotteet ja suhteiden normalisointia Venäjän kanssa. Venäjä voisi myös vaatia, että Ukrainan aseistaminen lopetetaan, jolloin rauhaa rakastavat ja kompromissihalukkaat EU-maat saisivat pitää pakotteet, jos luopuvat aseistamisesta. Tai toisin päin.
Yhdysvaltoja Venäjä voisi vaatia poistamaan joukkonsa Venäjän rajallisista Nato-maista, jolloin kompromissina USA voisi normalisoida kauppa- ja muut suhteensa Venäjään. Ukraina menettäisi sodassa menettämänsä alueet Venäjälle. Eikä Ukrainaa otettaisi Natoon, mutta kompromissina se säilyttäisi itsenäisyytensä.
Venäjä itse on jo menettänyt paljon – ainakin puoli miljoonaa miestä ja kauppasuhteet. Kärsimys tulee vielä jatkumaan, ennen kuin maa saadaan vakautettua ja pois sotataloudesta.
Kestävämpää rauhaa haluttaessa Venäjän pitäisi vaatia Natoa luopumaan Venäjän rajamaista sekä kaikkien Euroopan Nato-maiden luopumista suunnitellusta asevarustelun kasvatuksesta. Muussa tapauksessa kestävää rauhaa ei saada.
Kuka kuvittelee sellaista saavutettavan tässä sotaisessa ilmapiirissä? Venäjää vaaditaan katsomaan peiliin, mutta ollaanko itse halukkaita sitä tekemään?
Katja Hirvasaho