Pääkirjoitus: Suomen Pi­sa-tu­lok­set ovat las­ke­neet jo lähes koko 2000-lu­vun ajan – häm­mäs­tyt­tä­vin­tä il­miös­sä on se, ettei kor­jaus­lii­ket­tä ole on­nis­tut­tu te­ke­mään

Katso kuvat: Näin lap­pi­lai­set edus­ti­vat Pre­si­den­tin­lin­nas­sa

Puolustusvoimat: Ken­raa­li­kun­nas­sa vain yksi ylennys – katso tästä kaikki ylen­nyk­sen saaneet Lapissa

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kestävä muutos ei tapahdu hä­täi­le­mäl­lä

Hyvinvointialueiden virka- ja luottamushenkilöt tuskailevat kautta maan samojen haasteiden äärellä: kuinka saada raha riittämään kansalaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin samaan aikaan kun ihmisten palvelutarpeet kasvavat, inflaatio nostaa kustannuksia ja ennen hajallaan olleita sovitetaan yhteisten hyvinvointialueiden hartioiden alle.

Muutos on pitkään toivottu ja tarpeellinen. Ongelmaksi näyttää muodostuvan riittämätön rahoitus ja kestämätön aikataulu, jolla valtio edellyttää alueita saamaan taloutensa tasapainoon. Valistuneet arviot kertovat alueiden tekevän noin 1,3 miljardin euron alijäämän 2023. Se tulisi kattaa kolmessa vuodessa 2026 mennessä.

Mikäli hyvinvointialueet todella toimisivat valtion ohjauksen mukaan, vaarantaisivat alueet kestämättömällä tavalla asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden. Osa alueista päätynee valtiovarainministeriön mustasalkkuisia herrasmiehiä peläten tekemään älyllisesti epärehellisiä säästötoimenpiteitä talouden tasapainoa lyhyellä aikavälillä hakiessaan. Säästöt kostautuvat pahimmillaan pitkällä tähtäimellä hallitsemattomasti kasvavina kustannuksina.

Sen sijaan että alamme kilvoitella kurjuudessa keskenämme, tulee meidän vaatia valtiolta riittävää rahoitusta sote- ja pelastuspalveluille. Jos tahdomme tehdä aidosti vastuullista talous- ja kestävää sote-politiikkaa, tulee meidän antaa riittävä rauha muutokselle, organisaatiokulttuureiden yhteensovittamiselle ja henkilöstön sopeutumiselle uuteen tilanteeseen.

Meidän on myös aidosti siirrettävä painoa ennaltaehkäiseviin palveluihin kautta linjan ja saatava työhön mukaan kunnat ja järjestöt. Kestävä tähtäin talouden tasapainoon saattamiselle hyvinvointialueilla voisi olla 2020-luvun loppu, mutta sekin vaatii selkeää tasonostoa nykyrahoitukseen. Muutostarve on selvä, mutta maalin pitää olla realistinen, jotta päätökset ovat kestäviä.

Miikka Kortelainen, Merja Kyllönen ja Aki Räisänen

Kainuun aluehallituksen jäseniä (vas.)

Pertti Hemminki ja Piia Kilpeläinen-Tuoma

Lapin aluehallituksen jäseniä (vas.)

Reijo Viitala

Lapin aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Olli Kohonen

Pohjois- Pohjanmaan aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja (vas.)

Tarja Ollanketo

Pohjois-Pohjanmaan aluehallituksen jäsen (vas.)