Lapin hyvinvointialueen kaakkoisen palvelualueen johtava lääkäri (sairauksien ehkäisy ja hoito) Outi Palmèn vastasi (LK 30.5.) Esa Jääskön huoleen Muurolan terveyspalveluiden alasajosta. Hänen mukaansa resurssit kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin ja kaikilla on niitä yhtäläinen mahdollisuus käyttää.
Toiminnan taustalta paljastuu hätkähdyttävä keskittämisideologia. Onko mahdollisuus palveluiden käyttöön yhtäläinen asukkaalla kaupungin keskustassa, Patokoskella tai Leipeellä? Epäilen vahvasti.
Jos Palmènin esittämää ajatusrakennelmaa viedään johdonmukaisesti eteenpäin, olisi varmasti syytä yhdistää kaikki Pohjois-Suomen hyvinvointialueet ja keskittää palvelut Ouluun. Siellähän on suurin väestökeskittymä ja myös tarve palveluille.
Muurolan terveydenhoitajan vastaanoton lopettamisen suppeaa tiedottamista kirjoittaja perustelee palvelujen vähäisellä käytöllä ja sillä, ettei kyse ole laajaa väestöryhmää koskevasta ratkaisusta. Miten voi käyttää palvelua, jonka olemassaolosta ei ehkä tiedä mitään?
Muurolassa, Petäjäisellä ja Jaatilassa asuu noin 1 400 ihmistä. Jos terveydenhoitajan palveluista olisi tiedotettu tehokkaasti, käyttäjiä olisi varmasti ollut huomattavasti enemmän kuin kaksi. Tähän ei kuitenkaan ole ilmeisesti ollut halua.
Palménin mukaan Sinetän ja Muurolan hammashoitolat on suljettu toistaiseksi, koska ne ovat edelleen ilman hammaslääkäriä. Viime vuonna Lapin aluehallintovirasto antoi vakavan huomautuksen Rovaniemen kaupungille lainvastaisesta toiminnasta hammashuollon järjestämisessä.
Kuluvan vuoden alusta palvelujen järjestämisvastuu siirtyi Lapin hyvinvointialueelle, mutta avi epäilee (LK 18.4.), ettei hoitoon pääsy edelleenkään kaikilta osin toteudu kiireettömän eikä kiireellisen hoidon osalta lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Kansalaisen kaino toivomus on, että hyvinvointialueen virkahenkilöt ottaisivat huomautukset tosissaan ja ryhtyisivät noudattamaan lakeja.