Kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voitaisiin määrätä harjoitukseen tai koulutukseen ulkomaille ilman suostumusta, jos hallituksen esitys hyväksytään.
Ehtona on kuitenkin, että koulutus tai harjoitus liittyy välittömästi Suomen puolustamiseen ja että kyseessä on Suomen lähialue. Lakiesityksessä mainitaan Itämeri, Ruotsi ja Norja. Suostumusta edellytettäisiin edelleen, jos harjoitus tapahtuisi kauempana kuin lähialueella.
Varusmiehiltä suostumus harjoitukseen tai koulutukseen ulkomailla tarvittaisiin edelleen. Vielä lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa ehdotettiin, että myös varusmiehiltä poistettaisiin vaatimus suostumuksesta.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että koska harjoitusmäärät kasvavat, myös byrokratian määrä kasvaa.
– Ennakkokirjallisten suostumusten tekeminen tuhansille ja tuhansille, Häkkänen kuvaili STT:lle torstaina.
Häkkäsen mukaan tulevina vuosina arvioidaan, tarvitseeko käytäntöä muuttaa vielä myös varusmiesten kohdalla.
Lisää harkinnanvaraa palveluksen kestoon
Löytyykö vapaaehtoisia tarpeeksi?
– Lähtökohtaisesti yleensä varusmiehet ja reserviläiset pitävät maa- ja merirajat ylittäviä harjoituksia, jotka liittyvät välittömästi Suomen puolustukseen, hyvinä ja perusteltuina, Häkkänen sanoi.
Esityksessä ulkomailla tapahtuvan koulutuksen tai harjoituksen lyhytaikaisuuden vaatimus poistettaisiin. Turvallisuusympäristön muuttumisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan arkipäiväistymisen vuoksi ulkomailla suoritettavan palveluksen kestoon tarvitaan lisää harkinnanvaraisuutta.
Muutos ei kuitenkaan sellaisenaan merkitse, että esimerkiksi harjoitusten kestot pidentyisivät.
Eduskunnalle torstaina annetussa esityksessä hallitus esittää myös, että kertausharjoitusten enimmäismääräksi esitetään kaikille asevelvollisille 200 päivää. Jatkossa enimmäismäärä ei siis riippuisi henkilön sotilasarvosta.
Muutosten tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee entistä paremmin toteuttamaan sotilasliitto Naton jäsenyyteen liittyvät tehtävät.
