työtaistelut: Yk­si­tyi­sen so­siaa­li­pal­ve­lu­alan työ­rii­das­sa ei vielä sopua – uudet lakot uh­kaa­vat alkaa kes­ki­viik­ko­na

kolumni: Säh­kö­tuet olivat pa­niik­ki­rat­kai­su, jossa rahaa jaet­tiin surutta myös rik­kail­le

Mielipide: Pel­ko­sen­nie­mi ei ole krii­si­kun­ta

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Kenellä on oikeus elää? – Kati Ranta kir­joit­ti ro­maa­nin ke­hi­tys­vam­mai­siin liit­ty­vien asen­tei­den hyy­tä­väs­tä his­to­rias­ta

Romaani on historiallinen mutta sen käsittelemät asiat ovat edelleen ajankohtaisia.

Kati Rannalle romaanin kirjoittaminen on irtautumista ja omaa aikaa.
Kati Rannalle romaanin kirjoittaminen on irtautumista ja omaa aikaa.
Kuva: Pekka Rautiainen

Kenellä on oikeus elää? Entä kenellä on oikeus päättää siitä?

Nämä isot kysymykset alkoivat pyöriä riihimäkeläisen kirjailijan Kati Rannan mielessä jo kymmenisen vuotta sitten. Hiljalleen omien ajatusten ja lähdeteosten pohjalta kutoutui Rannan toinen romaani.

– Olen hidas hämäläinen. Nyt on kivaa saada pitkä projekti päätökseen, hän sanoo.

Huhtikuussa ilmestyvä teos Taito – Romaani oikeudesta elämään käsittelee kehitysvammaisten kohtelua Suomessa. 1930-luvulle sijoittuva teos sukeltaa eugeniikkaan eli rodunjalostusoppiin.

– Kun aloin tutustua kehitysvammaisten historiaan Suomessa, törmäsin nopeasti rodunjalostukseen. Siitä lähti sitten kerä pyörimään, Ranta kertoo.

Rannan esikoisromaani, työuupumusta dekkarin keinoin käsittelevä Uni paras lääke on, ilmestyi vuonna 2009. Toinen romaani alkoi kolkutella melkein saman tien.

Taito-vauva ei opi nukkumaan eikä puhumaan

Rannan omaan perheeseen kuuluu kehitysvammainen lapsi. Etsiessään tietoa kehitysvammaisten historiasta hän törmäsi Markku Mattilan tietokirjaan Kansamme parhaaksi. Joukko fiktiivisiä henkilöhahmoja alkoi heräillä hänen mielessään.

Romaanin päähenkilöksi ilmoittautui Liina Lehtonen, joka aloittaa lääketieteen opinnot 1920-luvun lopussa. Raskaus kuitenkin sekoittaa hänen suunnitelmansa, ja eteen tulee pikainen naimisiinmeno kotipitäjässä.

Taito-vauva ei opi nukkumaan öitään eikä puhumaan. Myöhemmin hän karkailee ja rikkoo esineitä. Silti hän on poikkeuksellisen hyväntuulinen. Romaani kuvaa myös Angelmanin oireyhtymää, johon nämä oireet liittyvät.

Liina ryhtyy etsimään apua ja törmää lopulta tutkijalääkäri Pehr Utteriin. Samalla hän joutuu tutustumaan läheltä ajatuksiin ”geneettisestä laadusta”.

"Eikö hyvä elämä kuulukaan kaikille?"

Ranta on tutkinut teoksensa lähdemateriaalia ja kirjoittanut tekstiä lapsen omaishoitajuuden ja muiden töiden ohessa. Tänä keväänä hän on myös aloittanut psykologian tohtoriopinnot.

Romaanin kirjoittaminen on ollut hänelle tapa irtautua.

Kirjoittaminen on minulle henkireikä, jonka avulla pääsen myös jäsentelemään asioita, jotka pyörivät mielessä. Olen aina jostain välistä varastanut aikaa.
Kati Ranta
Kirjailija

Vaikka romaani sijoittuu lähes sadan vuoden taakse ja yhteiskunta on kehittynyt, vanhat asenteet pilkahtelevat nykyäänkin.

– Yhteiskunnan tarjoamissa palveluissa olisi parantamisen varaa. Monet vammaisten lasten vanhemmat saavat taistella tarvitsemiensa palvelujen eteen saadakseen perheelleen edes kohtalaisen hyvää elämää, Ranta sanoo.

– Kuntien välillä on vaihtelua siinä, millaisia palveluita on saatavilla kenellekin. Eikö hyvä elämä kuulukaan kaikille?

Aiheesta on vain vähän kaunokirjallisuutta

Rodunjalostuksesta on kirjoitettu hyvin vähän kaunokirjallisuutta.

Tietokirjallisuutta on jonkin verran, kuten Markku Mattilan vuonna 1999 julkaisema teos ja Tapio Tammisen Tieto-Finlandia-voittaja Kansankodin pimeämpi puoli vuodelta 2015. Jälkimmäinen keskittyy ruotsalaiseen rodunjalostukseen.

Rannan romaani kuuluu tienraivaajien joukkoon.

– Vaikka aiheeni on historiallinen ja tapahtumat liittyvät tiettyyn aikakauteen, siitä ei lopulta ole kulunut kovin paljon aikaa. Odotan kiinnostuneena, millaisia ajatuksia kirja herättää lukijoissa.

Kati Ranta: Taito – Romaani oikeudesta elämään (Kustannus-Mäkelä). Ilmestyy huhtikuussa.
Kuka?

Kati Ranta

Kirjailija, viestinnän ammattilainen, taloustieteilijä.

Viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry:ssä.

Pyörittää myös omaa yritystään, Viestintätoimisto Pilkku oy:tä.

Psykologian tohtoriopiskelija Tampereen yliopistossa vuodesta 2021

Väitöskirjassaan hän tutkii vanhemmuuden tukemista.

Syntynyt ja kasvanut Helsingissä, mutta asuu nykyään perheineen Riihimäellä.

Esikoisromaani Uni paras lääke on ilmestyi vuonna 2009.

Huhtikuussa ilmestyy toinen teos Taito – Romaani oikeudesta elämään.

Tänä keväänä hän julkaisee myös oman firmansa kautta kuvakirjan Prinsessa Ruuti, joka käsittelee tunteita ja vuorovaikutusta.