Rakentaminen: Bud­jet­ti paukkui rajusti yli: Lapin kes­kus­sai­raa­lan laa­jen­nus maksaa jopa 40 mil­joo­naa euroa ar­vioi­tua enemmän

Uutisanalyysi: Su­per­tap­pa­jia vai nälkään kuol­lei­ta poroja?

Kolumni: Kuka ha­luaa­kaan sopia työ­eh­dois­ta ja pal­kois­ta pai­kal­li­ses­ti ja kuka taas ei?

Mainos: Yhtä tuore kuin jär­ves­tä nos­tet­tu rautu. Tilaa Lapin Kansa 1kk 1 €. Klikkaa ti­laus­si­vuil­le.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kemin Ter­va­har­jun Suomen sodan muis­to­mer­kin kohtalo he­rät­tää ky­sy­myk­siä kult­tuu­ri­ym­pä­ris­tön ar­vos­ta­mi­ses­ta

Suomen sodan muistomerkin alueelta kaadettiin isoja kuusia.
Suomen sodan muistomerkin alueelta kaadettiin isoja kuusia.
Kuva: Miikka Kauppinen

Lounais-Lapissa 20. huhtikuuta kirjoitettiin Kemin Tervaharjun Suomen sodan muistomerkin ympäriltä puidenkaatamisen aiheuttamasta hälystä. Kemin kaupungin myöntämällä maisemaluvalla kaadettiin puita myös muistomerkin alueelta. Puita kaadettiin siis niin paikallisten arvostamasta metsiköstä, luontoarvokkaasta kuusikosta kuin muistomerkin ja muinaisjäännöksen alueelta.

Toimenpide aiheutti mielipiteiden jakoa sosiaalisessa mediassa – puolesta ja vastaan. Kulttuuriperinnön puolesta taistelevien silmään ja korvaan koski se, että kyseisen Suomen sodan muistomerkin olemassaoloa ei oltu huomioitu metsänkäsittelyssä eikä lehtijutussa. Kemin Tervaharjun muistomerkillä on myös hautapaikka ainakin kymmenelle sotilaalle. Kaikkien kulttuuriperintökohteiden läheisyydessä tehtäviin toimenpiteisiin tulee lain mukaan kysyä konsultaatiota vastuumuseoiden asiantuntijoilta. Suomessa toimii alueellisten vastuumuseoiden verkosto, joka huolehtii kulttuuriympäristöstämme vastuualueillaan. Kemin kaupungin alue kuuluu Kemin taidemuseon ja Tornionlaakson museon toimintapiiriin. Viranomaistyön lisäksi myös yksityisiä ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin annetaan ohjeita ja neuvoja.

Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä säilytetään tietoa meidän yhteisestä kulttuuriperinnöstämme. Tämä palvelu on kaikkien kansalaisten saatavilla ja kuka tahansa paikallisesta perinnöstään kiinnostunut voi tarkastella mitä, mistä ja minkälaisia kulttuuriperintökohteita löytyy. Kemin Tervaharjun tapaus nosti esiin sen, että paikallisilla on kyky ja oikeus huolehtia ympäristöstään, oli se sitten luonnon tai kulttuurin. Yhä useammin kohtaankin kulttuuriympäristötyössä valveutuneita ihmisiä, joiden kenttäkokemus on korvaamatonta. He ovat ymmärtäneet sen keskeisen ytimen eli sen, että kulttuuriperintö – muinaisjäännökset, rakennukset, taide, haudat, ihmisen muokkaama maisema ylipäänsä – on tärkeää jo paikallisen identiteetin kannalta. Rakennamme identiteettejämme kokemuksen ja tiedon pohjalle. Myös Tervaharjun Suomen sodan muistomerkki ja hauta kertovat arvokasta tarinaa siitä mitä paikalla on joskus menneisyydessä tapahtunut.

Tervaharjulla on ”Suomen sodan 1808–1809 uhrien muistomerkki ja perimätiedon mukainen hautapaikka… Arviolta 250 miestä uupui ja paleltui jo matkalla Kemiin… Perääntyessään vanhaa maantietä pitkin Tornioon Suomen armeija jätti pahimmin sairaat sotilaat tien varressa oleviin taloihin ”kuolemaa odottelemaan”. Vainajia haudattiin myös vanhan maantien varrelle mm. Kemin Tervaharjuun ja paikalle pystytettiin myöhemmin muistomerkki… Perimätiedon mukaan haudassa lepää 25 sotilasta.”

Hautaamisen ajallinen ketju näkyy koko Kemin alueen kulttuuriperintökokonaisuudessa. Suurin osa uuden ajan haudoista ovat kirkkojen alla, kirkkotarhoissa ja hautausmailla, mutta osa ei. Kemin kaupungin alueella on 31 tunnettua historiallista kulttuuriperintökohdetta, joista muutama on hautapaikkoja ja muistomerkkejä. Näiden hautojen ajoitus on Suomen sodasta jatkosotaan. Joidenkin hautojen kohdalla vainajien määrästä tai sijoittumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Muistomerkkien ja hautojen ympäristössä tulisi noudattaa kunnioittavaa käytöstä kuten hautausmaalla. Maaperään ei saa kajota.

Annemari TranbergTornionlaakson museo, arkeologi
Janne KuoppalaKemin Historiallinen museo, intendentti