Kemijärvi kokee tarpeettoman rujon ja tuhoavan, seitsemän metrin säännöstelyn joka kevät. Järven säännöstely tulee kohtuullistaa nostamalla alavesirajaa kolmella metrillä – +145 metriin – ympäristö- ja luontohaittojen poistamiseksi ja pienentämiseksi.
Ennen säännöstelyä 1931–1965 Kemijärven keskivedenkorkeus oli +146,49, keskiylivesi +149,12 ja keskialivesi +145,91 metriä. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu oli 3,21 metriä. Jakson 1919–1965 ääriarvot olivat +150,19 (5/1943) ja +145,82 metriä (4/1942), joten kokonaisvaihtelu oli 4,37 metriä.
Säännöstelyn kaudella 1965–2020 Kemijärven keskivedenkorkeus oli +147,14, keskiylivesi +148,94 ja keskialivesi +142,14 metriä. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu oli 6,80 metriä. Tämän jakson ääriarvot olivat +149,49 (6/1966) ja +141,98 metriä (4/1972), joten kokonaisvaihtelu oli 7,51 metriä.
Ennen säännöstelyä vedenpinnan vaihtelut olivat ylöspäin – kevättulvat olivat keskimäärin 2,63 metrin luokkaa, pahin tulva jopa 3,70 metriä! Säännöstelyllä haluttiin kohtuullistaa tulvavahingot, jotka aiheuttivat haittaa ihmisille.
Tulvan ehkäisemiseksi ja energiatuotannon lisäämiseksi rakennettiin Seitakorvan voimalaitos, jolla säännösteltiin järven juoksutuksia tulvien ehkäisemiseksi. Samalla hyväksyttiin alavesirajan pudottaminen +142,00 metriin eli jopa 3,91 metriä aiemman keskialiveden alapuolelle, ja ylävesirajan asettaminen +149,00 metriin eli 0,12 metriä aiemman keskiyliveden alapuolelle.
Näillä toimilla saatiin tulvaongelmat saatiin ratkaistua, mutta alavesirajan pudottaminen toi Kemijärveen kuivatusongelman. Sen merkitystä ei arvostettu 1960-luvun alun Kemijärven säännöstelylupaehdoissa. Keväinen ongelma siirtyi tulvista kuivuuteen.
Kemijärvi kuivatetaan Kalkonniemestä alaspäin joka kevät noin kahdeksi viikoksi. Lyhytaikainen kuivatus aiheuttaa merkittävää ja kohtuutonta vahinkoa koko Kemijärvelle.
Kohtuullistamisen uhat tulvasuojelulle voidaan ratkaista nykyisin Kemijoen voimalaitoksissa käytössä olevilla, toimintaa säätävillä automaatiotekniikoilla vastaavasti kuin nyt tehdään energiatuotannon säädöt reaaliaikaisesti pörssisähköhinnoittelun perusteella. Kehitys kehittyy kaikkialla.