Salaliittoteorioita on syntynyt moniin poliittisesti tai yhteiskunnallisesti merkittäviin tapahtumiin liittyen. Ne ovat olleet ja ovat edelleen tapa hahmottaa sellaisia tapahtumaketjuja, joista ei ole tarjolla julkisesti riittävästi faktoihin perustuvaa tietoa tai joita ei syystä tai toisesta tahdota hyväksyä. Salaliittoteoriat kiinnostavat ihmisiä, mutta luovat helposti vinoutuneen käsityksen asioiden todellisesta kulusta. Viime viikkoina salaliittoteoriat ovat olleet aivan uudella tavalla läsnä myös suomalaisessa poliittisessa puheessa.
Tunnetuimmat salaliittoteoriat ovat liittyneet esimerkiksi vapaamuurareihin ja Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn murhaan. Vapaamuurareiden on arveltu käyttävän hiljaisesti väitettyä vaikutusvaltaansa politiikassa ja yhteiskunnallisesti merkittävissä instituutioissa. Kennedyn murhan ei ole uskottu olleen yksin presidentin murhasta kiinni otetun Lee Harvey Oswaldin tekosia vaan laajemman salaliiton aikaansaannosta.
Vaihtoehtoista totuutta esittävien salaliittoteorioiden merkitys ja niiden kriittinen tarkastelu ovat vain korostuneet viime vuosien poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suurin vaikutus on ollut Donald Trumpin kaudella Yhdysvaltain presidenttinä 2017–2021, jolloin salaliittoteoriat, valeuutiset ja misinformaatio arkipäiväistyivät.
Trump myös itse loi ja levitti tällaisia teorioita ja valeuutisia. Hävittyään vuoden 2020 presidentinvaalit Trump ja hänen kannattajansa väittivät vaaleja varastetuiksi. He näyttävät uskovan niin edelleen.
Myös vuosituhantiseen vallan linnakkeeseen, katoliseen kirkkoon, on liitetty sen historian aikana lukuisia salaliittoteorioita. Viimeisen vuosisadan kiinnostavimmat teoriat ovat liittyneet esimerkiksi vuoden 1958 paavinvaaliin ja kirkon sisällä toimivaan Opus Dei -järjestöön.
Salaliittoteoreetikot väittivät, että vuoden 1958 vaali oli vilpillinen, ja siksi paaviksi valittiin väärä kardinaali. Teorian mukaan katolisen kirkon edistysmieliset olivat halunneet estää yhdessä vapaamuurareista ja juutalaisista koostuneen valtaeliitin kanssa traditionalistisen paaviehdokkaan valinnan ja mitätöineet ensimmäisen vaalin tuloksen.
Opus Dein on puolestaan väitetty olevan kyseenalaisia hengellisiä metodeja suosiva porukka, joka käyttää huomattavaa kirkollista valtaa. Sen jäseniä on syytetty veljeilystä Espanjan diktaattorin Francon ja Chilen sotilasjohtajan Pinochet’n kanssa.
Opus Deihin liittyneet teoriat saivat uutta nostetta, kun jännityskirjailija Dan Brownin hittikirja Da Vinci -koodi (2003) ja siitä tehty elokuvasovitus (2006) ilmestyivät. Brownin kirja sisälsi myös muita kristinuskon perusteisiin liittyviä salaliittoväitteitä.
Paavit ja Vatikaani eivät ole niin ikään säästyneet salaliittoteoreetikoiden katseelta. Paavi Johannes Paavali I:n yllättävästä kuolemasta syyskuussa 1978 virisi useita erilaisia salaliittoteorioita. Paavi kuoli äkillisesti 65-vuotiaana vain 33 virkapäivän jälkeen, mikä aiheutti runsasta spekulaatiota kuoleman syistä ja olosuhteista.
Vatikaanilla oli myös syynsä teorioiden synnyssä, sillä se kompasteli paavin kuolemaan liittyvien yksityiskohtien tiedottamisessa ja välitti ensin väärää tietoa julkisuuteen. Vatikaani esimerkiksi ilmoitti, että paavin ruumiin löysi tämän miespuolinen yksityissihteeri, vaikka tosiasiassa kuolleen paavin oli löytänyt tämän yksityisasunnon taloudenhoitaja, joka oli nainen.
Johannes Paavali I:n kuolemaan liittyviä salaliittoteorioita esitettiin useissa kirjoissa. Ne saivat sen verran paljon huomiota, että paavin salamurha kuvattiin myös Francis Ford Coppolan kolmannessa Kummisetä-elokuvassa vuonna 1990. Elokuvan juoneen kuuluu tapahtumaketju, jossa Corleonen mafiaperheen vastustajat salamurhaavat Johannes Paavalin.
Elokuvassa paavi oli aikeissa laittaa kuriin Vatikaanin pankin toimintaan liittyneet hämärät kuviot, mikä olisi haitannut raskaasti mafian toimintaa Italiassa – ja siksi hänet salamurhattaan. Samanlaisia teorioita kuvattiin myös kirjoissa.
Katoliseen kirkkoon liittyvät salaliittoteoriat ovat merkki vaihtoehtoisen totuuden vankasta suosiosta. Ne osoittavat, että jos julkiseen keskusteluun ei anneta tarpeeksi faktatietoa, pyritään tietoa rakentamaan omien teorioiden varaan.
Kirjoittaja on teologi ja Helsingin yliopiston väitöstutkija, jonka tietokirja Murhattu paavi? – Salaliittoteoriat ja katolisen kirkon vaietuin kohtalo (Reuna, 2023) pureutuu katoliseen kirkkoon liittyviin salaliittoteorioihin.