Raimo Kolmosen, Heikki Niemen ja Mikko Paaran työurakka kunnan työmiehinä Kätkävaarassa on voiton puolella. He ovat korjanneet ja uusineet kesän ajan Tervolan Kätkävaaran luontopolun rakenteita. Edellisen kerran luontopolkua kunnostettiin Kätkän luonto -hankkeessa 2010.
– Esteetön reitti rakennettiin Perälampien ympärille kyllästetystä puusta. Sen pitäisi pysyä käyttökunnossa parikymmentä vuotta, Raimo Kolmonen tuumaa.
– Tällaiselle rakennushankkeelle annetaan kymmenen vuoden takuu, Kolmosen tapaan Kätkävaarassa asuva Heikki Niemi sanoo.
Esteetöntä kulkua Perälammilla on noin 600 metriä.
– Harva ihminen on kontannut tuollaista matkaa. Minä olen, Mikko Paara naurahtaa.
ForWatt Oy:n Joonas Toljamo on kunnostanut ja uusinut pitkospuuosuutta rengasreitillä.
Kolmikko purki vanhoja rakenteita reitiltä pois enne kuin pääsivät rakentamaan uutta jämäkkää kulkuväylää.
– Tämä on ollut aivan mahtava työpaikka. Reitin vierestä on saanut syödä välipalaksi hilloja ja mustikoita. Kolme kuukautta on mennyt oikein mukavasti, kokenut timpuri Heikki Niemi kehuu.´
Retkeilijöiden iloksi Perälampien rannalle tuotiin uusi iso kota. Kodan on valmistanut torniolainen Timapuu Oy.
– Vanha laavu paloi, kun tuli pääsi ilmeisesti irti kovan tuulen johdosta. Alunperin tarkoituksena oli rakentaa uusi laavu, mutta päädyimme lopulta kotaan. Myös tänne kodalle on esteetön pääsy, Tervolan elinkeinokoordinaattori Matti Alatalo kertoo.
Luontopolun kehittämishanke jatkuu vielä ensi kesänäkin. Akuutein tarve kuluvalle syksylle on laajentaa Kätkävaaran leirikeskuksen vieressä olevaa parkkialuetta. Tarkoituksena on, että paikalle mahtuisi yhtä aikaa vähintään neljäkymmentä ajoneuvoa.
Heikki Niemi ja Raimo Kolmonen saivat työhommissa todeta, että retkeily on kasvussa.
– Täällä on yllättävän paljon kulkijoita. Vaikka asumme Kätkävaarassa, niin emme tienneet, että kuukaudessa täällä käy luontopolulla 1000-1500 retkeilijää, Niemi ja Kolmonen sanovat.
Matti Alatalo vahvistaa lukeman.
– Luontomatkailu on päivän trendi. Kätkävaara on suhteellisen uusi kohde, joka sijaitsee Lapin portilla. Olemme halunneet rakentaa Kätkävaaraan kestävän kehityksen luontokohteen sekä ulkomaalaisille että suomalaisille retkeilijöille. Kotimaan matkailijoiden osuus on ollut noin 80 prosenttia, loppu 20 prosenttia tulee Euroopan eri maista, Matti Alatalo kertoo.
Yhtenä Kätkävaaran luontopolun vetovoimatekijöistä ovat vuorovaikutteiset opastaulut. Tavallisen infotiedon lisäksi niihin on lisätty mobiililaitteella käytettävää lisättyä todellisuutta. Yhteistyökumppanina älykkäissä tauluissa on ollut Lapin ammattikorkeakoulu.
–QR-koodin avulla voi nähdä esimerkiksi liikkuvaa kuvaa, kun hirvet ja porot ovat kävelemässä Kätkävaarassa edellisen jääkauden jälkeen. Tällainen lisätty äly tulee kolmeen opastauluun, Alatalo kertoo.
Kätkävaaran luontoreitin alkupäässä sijaitseva leirikeskus on tällä hetkellä tyhjillään. Leirikeskus on kunnan omistuksessa.
– Leirikeskus tulee myyntiin. Kätkävaaran palveluiden lisäämiseksi se voidaan myydä sellaiselle yrittäjälle, jolla on Kätkävaaran kokonaisuuteen sopiva liiketoimintasuunnitelma, Alatalo sanoo.
Kätkävaaran reitistön kehittämisen kokonaiskustannukset ovat 123 000 euroa. Uudenmaan ely-keskus myönsi hankkeelle puolet avustusta. Se myönnettiin lähivirkistysalueen kehittämisrahastosta.