Kä­tei­nen raha ei enää kiehdo ri­kol­li­sia – Ra­ha­kul­je­tus­ten ryöstöt olleet huono bisnes Suo­mes­sa

Rahakuljetusten ryöstöt piinasivat Ruotsia 2000-luvun alkupuolella. Kuljetukset ovat kiinnostaneet rikollisia myös Suomessa, mutta vastaavaa ryöstöaaltoa ei ole koettu. Kokenut turvallisuusalan ammattilainen näkee tähän useita syitä.

Poliisin tutkijat tutkivat ryöstön jälkiä Suomen Pankin konttorin pihalla Turussa helmikuussa 2007.
Poliisin tutkijat tutkivat ryöstön jälkiä Suomen Pankin konttorin pihalla Turussa helmikuussa 2007.
Kuva: Timo Jakonen

Varsinais-Suomen käräjäoikeus alkoi maanantaina käsitellä iältään poikkeuksellista tapausta. Syyttäjä vaatii 44-vuotiaalle espoolaismiehelle rangaistusta yli 17 vuotta sitten marketin parkkialueella Turussa sattuneesta arvokuljetuksen ryöstöyrityksestä.

Neljä tai viisi naamioitunutta ja konetuliasein varustautunutta miestä yritti päästä kulmahiomakoneella sisälle raha-autoon elokuussa 2002. Kassakaapin ympärille rakennettu panssarointi esti yrityksen. Epäillyt ovat yhtä syytettyä lukuun ottamatta karkuteillä.

Ruotsin ryöstöaalto jäi rantautumatta

Suomessa on kyseisen tapauksen jälkeen sattunut useita rahakuljetusten ryöstöyrityksiä, mutta samanlaista ilmiötä niistä ei ole tullut kuin Ruotsissa 2000-luvun alkupuolella. Tahti on sittemmin Ruotsissakin hiipunut.

Ehkä tunnetuin tapaus sattui 2007 niin ikään Turussa ryöstäjien iskettyä Suomen Pankin konttorin pihalla vieden 1,5 miljoonaa euroa.

Osin samat tekijät olivat asialla myöhemmin samana vuonna Turun kupeessa Liedossa, mutta asemissa olleet poliisit keskeyttivät aikeet.

Turun hovioikeus hylkäisi syytteet ryöstön yrityksestä, koska sen mukaan teko oli vasta valmistelun asteella. Törkeän rikoksen valmistelu ei vielä tuolloin ollut rikos. Muista rikoksista tuomioita sen sijaan tuli siten, että hovioikeus tuomitsi erimittaisiin rangaistuksiin Suomen Pankin ja Liedon tapahtumista kaikkiaan yksitoista henkilöä.

Pieleen menneitä rahankuljetusten ryöstöyrityksiä on tapahtunut muun muassa moottoritiellä Salon Suomusjärvellä 2016 ja marketin pihalla Loimaalla 2011.

Oulussa ryöstettiin rahakuljetus 2006 ja 2007. Saaliit jäivät pieniksi ja tekijät kiinni.

Huonosti kävi myös Ahvenanmaalla arvokuljetusautoon iskeneillä. Kesällä 2006 kaksi naamioitunutta ryöstäjää iski arvokuljetusautoon Ålandsbankenin autotallissa. Yli miljoonan euron saaliin saaneet tekijät jäivät kiinni ja joutuivat tuomiolle.

Vuonna 2009 Ahvenanmaalla tapahtui toinen rahakuljetuksen ryöstö. Kaksi miestä ryösti rahankuljetusauton Maarianhaminan keskustassa. Pienen saaliin saaneet ryöstäjät jäivät kiinni verekseltään.

Tunnustusta viranomaisille

Finanssiala ry:n turvallisuusjohtaja Risto Karhunen pitää Suomessa sattuneita rahankuljetusten ryöstöyrityksiä huonosta onnistumisprosentista huolimatta vakavina.

– Niissä on käytetty muun muassa ampuma-aseita. Ruotsissa tilanne on kuitenkin ollut ihan erilainen räjäytyksineen. Rikollisuus on Ruotsissa muutenkin toisenlaista erilaisten taustatekijöiden takia. Järjestäytynyt rikollisuus on siellä vakavampaa muun muassa usean sukupolven maahanmuuton takia. Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleet rikolliset ovat tottuneet koviin otteisiin, Karhunen toteaa.

Ryöstöyritykset ovat saaneet kuljetuksia hoitavat yritykset kiinnittämään huomiota henkilökunnan turvallisuuteen.

– Esimerkiksi Suomusjärven tapauksessa kuljettaja ei tiennyt koodia, jolla ovi olisi avautunut.

Yksi syy ryöstöjen pieneen määrään Suomessa on käteisen rahan käytön vähentyminen.

– Laittomasti hankitun käteisen uittaminen takaisin pankkijärjestelmään on hankalaa, Karhunen muistuttaa.

Hän antaa tunnustusta myös viranomaisille.

– Raharyöstöjä on selvitetty ja jopa estetty ennalta. Rahankuljetukset eivät siksi ole olleet houkutteleva kohde.