jääkiekon mm: Jukka Jalonen luottaa Suomen pe­li­ta­van jau­ha­van lopulta voiton – "Kyllä me läh­de­tään siitä, että kun 60 minsaa on tau­lus­sa, me ollaan pa­rem­pia"

tulvat: Kaa­re­su­van­nos­sa tulviva Muo­nion­jo­ki saattaa kat­kais­ta Ruotsin ra­ja­tien maa­nan­tai­na tai tiis­tai­na

Kar­hu­jen ja ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys­kau­si alkaa tänään – jär­jes­töt ke­hot­ta­vat vält­tä­mään taan­tu­vien lajien met­säs­tys­tä

Karhujen metsästyskiintiö on kasvanut viime vuodesta noin 70 kaatoluvalla.

Sorsastuskauden aloituksessa noutava koira on erittäin tärkeä jahtikaveri. Arkistokuvassa labradorinnoutaja Olga.
Sorsastuskauden aloituksessa noutava koira on erittäin tärkeä jahtikaveri. Arkistokuvassa labradorinnoutaja Olga.
Kuva: Aulis Alatalo

Vesilintujen metsästyskausi alkaa tänään puolenpäivän aikaan. Metsästäjäliitto ja Birdlife Suomi muistuttavat tiedotteessaan lajitunnistuksen tärkeydestä ja kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä.

Tiedotteen mukaan lähes kaikkien riistavesilintulajien kannat ovat taantuneet.

– Useimpien riistavesilintujen väheneminen on jatkunut yhtäjaksoisesti jo usean vuosikymmenen ajan ja niiden poikastuotto on pysynyt huonona. Vähenevä ja huonosti tuottava kanta ei kestä lisäkuolleisuutta. Siksi taantuvien lajien metsästystä on vältettävä, kertoo BirdLifen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle tiedotteessa.

Suomen riistavesilinnuista äärimmäisen uhanalaiseksi on luokiteltu punasotka, erittäin uhanalaiseksi tukkasotka, haahka ja nokikana sekä vaarantuneiksi taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi.

Ainoa vakaana säilynyt riistavesilintulaji on sinisorsa, jonka poikastuotto on tänä vuonna ollut erittäin hyvä.

– Metsästäjien kannattaa tänäkin vuonna keskittyä metsästystä hyvin kestäviin lajeihin, jollainen tällä hetkellä on erityisesti sinisorsa, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors tiedotteessa.

Tänä vuonna punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty. Myös haahkan syysmetsästys on kielletty.

Karhunmetsästyskiintiö tälle kaudelle 457

Myös karhunmetsästyskausi alkaa tänään.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tälle vuodelle voidaan myöntää 457 karhunkaatolupaa. Kiintiö on kasvanut kahtena edellisenä vuotena noin 70 kaatoluvalla vuosittain.

Läntisen poronhoitoalueen karhunpyyntikiintiö on 20 karhua ja itäisen poronhoitoalueen kiintiö 70 karhua. Itäiseen poronhoitoalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat sekä läntiseen poronhoitoalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat.

Kaatolupien määrää nostamalla on tarkoitus pysäyttää karhukannan kasvu. Yhdeksi todennäköiseksi syyksi kannan kasvulle maa- ja metsätalousministeriö arvioi karhujen muuttovoittoa Venäjältä, mikä vaikuttaa etenkin Itä-Suomen karhukannan kokoon.

Suomessa arvioidaan olevan 2 670–2 800 karhua. Tämä on noin 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden arvioidun karhukannan koko.