Kansien vä­lis­sä: Pimeys, joka nu­jer­tui –Ker­ron­nal­li­ses­ti vie­hät­tä­vä tie­to­kir­ja haastaa lukijan poh­ti­maan omiakin pel­ko­jaan

Sigri Sandberg: Pimeys. Tähtiä, pelkoa ja viisi yötä yksin tunturissa

Miltä tuntuu viettää viisi yötä yksin, pimeässä? Mitä alati ympärillämme lisääntyvä keinovalo ja siitä aiheutuva valosaaste aiheuttaa ihmisille ja luonnolle? Miltä tuntuu hurmaantua hiihtämisestä kuunvalossa?

Näihin kysymyksiin vastaa norjalainen Sigri Sandberg, joka kertoo kirjassaan viisi yötä kestäneestä matkasta Pohjois-Norjan vuoristossa keskellä pimeintä arktista talvea. Matkan innoittajana toimi itävaltalaisen Christiane Ritterin tarina vuodelta 1934. Ritter vietti liki sata vuotta sitten talven pienessä metsästysmajassa Huippuvuorilla ja joutui kohtaamaan pimeyden, jota on nykymaailmasta käsin vaikea kuvitella. ”Ehkei aurinko palaa takaisin koskaan. Ehkä koko maailmassa vallitsee nyt pimeys”, Ritter kuvaa osuvasti kokemustaan Huippuvuorilla.

Sandberg inspiroituu Ritterin tarinasta ja ottaa tämän matkakertomuksen omalle matkalleen vertaistueksi. Ritterin kirjoittamat rivit kulkevatkin Sandbergin kerronnan lomassa Pimeyden läpi.

Pimeys on kerronnallisesti viehättävä tietokirja. Etenkin pohdinta lajimme ristiriitaisesta suhtautumisesta pimeyteen ja siihen liittämiimme seikkoihin on kiehtovaa, ja haastaa lukijan pohtimaan omiakin pelkojaan teemaan liittyen.