Kansien vä­lis­sä: Ly­rii­kan ja ro­maa­nin mie­len­kiin­toi­nen koh­taa­mi­nen

J.S. Meresmaa: Dodo (Myllylahti, 2020)

Dodo on sukupuuttoon metsästetty lentokyvytön lintu. Pieni ja avuton sellainen kuitenkin osuu Iinan tielle ja hän päättää hoivata sen kuntoon.

Iinan poikaystävä Tuukka masentuu eikä pysty huolehtimaan omista asioistaan. Tuukan tilan huonontuessa Dodo kasvaa ja siitä tulee vaikeasti hallittava.

Iinan äiti yllättää lähettämällä tyttärensä maalle isänsä luokse. Paras ystävä Sara ottaa huolehtiakseen Tuukasta ja Dodosta. Sitten tapahtuu jotain kamalaa: Dodo karkaa.

J.S. Meresmaan Dodo on Blogistanian Kuopus-palkinnon voittanut nuorten aikuisten säeromaani (engl. verse novel). Säeromaani on romaanin lajityyppi, joka yhdistelee mielenkiintoisella ja kokeilevalla tavalla lyriikkaa ja romaanipituista kertomakirjallisuutta. Säemuodossa on toki kerrottu ennenkin; sen ovat aikanaan tainneet esimerkiksi T. S. Eliot, Harry Martinsen ja Edgar Lee Masters. Monet kansalliseepoksetkin Kalevalamme lisäksi ovat runo- tai säemuotoon kirjoitettuja.

Uudet säeromaanit näyttävät keskittyvän rankkoihin aiheisiin, mistä Dodokaan ei ole poikkeus. Genren kirjoissa käsitellään rujollakin kielellä elämän kirjoa identiteetin etsimisestä kuolemaan. Dodon harva taitto antaa lukijalle tilan pureksia ja pohtia lukemaansa. Syksyllä Dodo saa jatko-osan Khimaira.