Uutisotsikoissa näkee juttuja, joita kuvaa asioiden vastakkainasettelu eli dualistisuus. Asiat ovat mustavalkoisia, oikeita tai vääriä, jolloin kyseenalaistamiselle ja eri tulokulmille ei tahdo löytyä sijaa.
Mitään vallalla olevaa käsitystä ei saa kritisoida. Asiat personoituvat. Voit saada putinistin, nationalistin, fasistin, äärioikeistolaisen tai muun vastaavan leiman. Pidän tärkeänä, että kaikkia uusia virtauksia, kuten wokea ja transhumanismia tai muita muodissa olevia trendejä ei pitäisi niellä pureksimatta.
Tuulivoiman vannotaan pelastavan ihmiskunnan ilmastonmuutokselta. Siitäkin ollaan montaa mieltä. Onko sitä todellisuudessa?
Suomessa on 1 660 tuulivoimalaa. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla rakennettiin 60 uutta voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 377 MW. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli kesäkuun 2024 lopussa 7 322 megawattia ja lisää on suunnitteilla.
Voimalatornit ovat betonia ja terästä, joka ei synny tyhjästä. Generaattoriin ja välttämättömään koneistoon on tarvittu eri raaka-aineita ja metalleja. Voimaloiden lavat valmistetaan yleisimmin komposiittimateriaaleista, kuten lasikuidusta, hiilikuidusta tai puusta yhdessä epoksin tai polyesterin kanssa.
Millaiset alueet erämaista metsää hakataan myllyjen sekä teiden ja sähkönsiirtolinjojen tieltä? Se aiheuttaa häiriötä, pirstoo riistan elinympäristöä ja vaikuttaa alueen virkistysarvoon. Paljonko tarvitaan polttoaineita kaiken kuljettamiseen ja rakentamiseen?
Maanomistajat voivat saada vuokratuloja yhdestä myllystä jopa 30 000 euroa vuodessa. Myllyjen rakentamiskustannukset voivat olla merkittäviä.
On tärkeää harkita huolellisesti kaikkia vaikutuksia ennen päätöksentekoa. Riittääkö voimalan 20–30 vuoden käyttöikä ja sen tuottama energia korvaamaan energiaa, mikä raaka-aineiden kaivamiseen, jalostamiseen, myllyjen rakentamiseen sekä purkamiseen ja kierrättämiseen menee?