Sähkömarkkinat ja markkinatalous toimivat Suomessa, siihen on näköjään tottuminen. Sähkön suhteen meillä kuluttajilla on vain huonoja vaihtoehtoja, kun kysyntä ja ehkä myös ahneus määrittelevät hinnan.
Sähköä sentään riittää vielä kaikille, mikä huomattakoon. Helposti tulee mieleen 70-luvun energiakriisi, jolloin öljy meinasi loppua.
Viime kesänä ja vielä lokakuussa toimittajat kirjoittivat juttuja, kuinka pörssisähkö on kannattava vaihtoehto. Energiateollisuus muun muassa Pekka Salomaan äänellä vielä vähän ennen pakkasjakson alkua hehkutti, kuinka sähkö on jopa yli 60 prosenttia halvempaa kuin viime vuonna, vaikka hinta on ollut sittemmin jopa moninkertainen viimevuotiseen verrattuna. Missä luuraa Pekka nyt?
Tavalliset kuluttajat maksavat verissä päin pörssisähkösopimuksiaan. Itse tein onneksi vuoden kiinteän sopimuksen 1. marraskuuta alkaen alle 10 sentin hintaan.
Suorasähkölämmitteisessä omakotitalossa pörssisähkö on huono vaihtoehto, sillä kun on kylmä, sähköä kuluu helposti kymmenkertaisesti kesään verrattuna. Hinta on korkea alimmillaankin, eikä lämmitystä voi sulkea kuin lyhyeksi aikaa, jos ei ole varausmahdollisuutta johonkin massavaraajaan. Kesällä sähköä kuluu niin vähän, ettei sähkön hinnalla ole oikeastaan mitään merkitystä.
Moni säästäjä karsii kuluja väärästä paikasta. Talvella käyttämiemme sähkölaitteiden sähkö muuttuu lopulta lämmöksi lämmittäen sisätiloja (energian häviämättömyyden laki). Siksi moni luopuu turhaan mukavuudesta, mitä uuni, pakastin, jääkaappi, pölynimuri, mikro, hiustenkuivain, silitysrauta, liesi, televisio ja muut laitteet tuottavat. Vain silloin, kun lämmintä vettä tai ilmaa poistetaan huoneistosta, tapahtuu energiahukkaa.
Korkean sähkön hinnan voittaja on myös valtio, sillä sähkövero seuraa sähkön hintaa. Lisää rahaa tulee valtion kirstuun siirtoyhtiö Fingridin omistuksen kautta. Muita hyötyjiä ovat siirtoyhtiön suuromistajat, kuten muutamat teollisuus- ja eläkevakuutusyhtiöt.
Orpon hallitus voi alkaa maksaa tuottoja kansalaisille tuottamalla luvattuja, entistä parempia sote-palveluja. Vai menevätkö rahat sittenkin sotateollisuushankintoihin?