Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa 9. päivän luukku tästä

Tähtijuttu: Ly­hyt­vuok­raus on Ro­va­nie­mel­lä mil­joo­nien bisnes, mutta kau­pun­ki ei oh­jeis­ta sitä mi­ten­kään

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Ka­las­tus- ja ve­si­voi­ma­po­li­tiik­ka kaipaa kor­jaus­ta

Ruokakalastamme yli 80 prosenttia on tuontikalaa, mikä on seurausta sata vuotta harjoitetusta vesivoiman suosimisesta ja heikosta kalastuspolitiikasta. Itämeren valtioista Suomi on hoitanut heikoimmin meritaimenkantansa. Luonnonvarainen meritaimen on vesissämme erittäin uhanalainen. Luonnonkannat voivat paremmin jopa Venäjällä. Myös vaellussiika on erittäin uhanalainen ja kanta heikkenee Tornionjoellakin.

Suomella on ollut yli 20 Itämereen laskevaa lohijokea. Jäljellä on kaksi, joissa lohi kutee: Tornion- ja Muonionjoki sekä Simojoki. Tornionjoen pelastumisesta ei tule kiittää poliitikkojamme. Joen pelastukseksi koitui perimmältään se, että siitä tuli Suomen sodan rauhanneuvotteluissa 1809 Venäjän ja Ruotsin rajajoki.

Joen pelastumisesta saa kiittää myös pääomien kehityksen hitautta. 1900-luvun loppupuolella vesivoimaloita rakennettiin kiivaasti. Energia- ja puunjalostusteollisuus olivat kansallisia, niinpä rajajoki säästyi. Koskiensuojelulain säätämisessä Tornion- ja Muonionjoen pääuoma jäi suojelun ulkopuolelle, koska se oli rajajoki.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.