Pienet siimasotkut ja koukun katkeamiset olivat vain pieni harmi, kun joukko kalastuksesta kiinnostuneita tuli Veitsiluodon kalapaikalle houkuttelemaan kirjolohia tahnan syöntiin. Kurssipäivä kuului Suomen Vapaa-ajankalastajien vuoden 2021 pilottitoimintaa, jossa pyritään löytämään uusia tapoja innostaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin. Kurssipäivät toteutettiin Veitsiluodon kalapaikalla yhdessä Veitsiluodon Kalamiesten ja ammattiopisto Lappian kanssa.
– 17 osallistujaa, joista kymmenen oli naisia. Olen tyytyväinen ensimmäisen kurssipäivän osallistujamäärään. Tällaiselle toiminnalle on kysyntää. Saimme osallistujilta mukavaa palautetta ja osa liittyi Veitsiluodon Kalamiesten jäseneksi, seuran puheenjohtaja Pekka Rajala iloitsi.
Osallistujat saivat kädestä pitäen oppia kirjolohen tahnapyyntiin. Tapani Halttu avusti tahnasyötin laitossa ja osa neuvoi, miten avokelalla heitetään syötti pyyntiin.
Paluumuuttajana Kemiin tullut Marja-Terttu Marjamaan syötti ehti olla vain hetken vedessä, kun hän veti laiturille komean ahvenen.
– Tällainen kalastusmuoto on minulle uutta. Pilkkinyt ja onkinut olen kilpailuja myöten kolmisenkymmentä vuotta, Marjamaa kertoi.
Venni Salminen saapui Torniosta mukaan kurssille. Veitsiluodon kalapaikka on nuorelle miehelle tuttu, sillä hän on vetänyt altaasta ylös aiemmin kaksi kirjolohta.
– Toinen tuli uistimella ja toinen tahnalla. En ole itse tehnyt kaloista ruokaa, mutta näillä kurssipäivillä voi senkin oppia, Venni kertoi.
Tällä kertaa kirjolohi ei käynyt kiinni tahnaan. Kokeneet kalamiehet kertoivat, että suuri osa kirjolohista menee syksyllä altaan toiseen päähän matalaan veteen. Laiturin vieressä on noin 2,5 metriä vettä.
Kurssilaiset saivat altaalla ensituntumaa kalojen käsittelyyn ammattiopisto Lappian kalatalousopettajan Petteri Lepistön opastuksella. Veitsiluodon Kalamiesten Mauri Kåhlman toi kurssilaisille perkaamattomia maivoja, joita halukkaat saivat puhkoa Lappiassa kalajalostajaksi opiskelevan Vili Prinkkalan paistettavaksi ja maistettavaksi. Myös saaliiksi saadut ahvenet jalostuivat fileiksi.
– Maivojen paistossa kannattaa voin lisäksi käyttää rypsiöljyä. Se kestää voita paremmin lämpöä. Suolan ja pippurin lisäksi leivitin maivat perinteiden mukaan ruisjauhoissa, kokkina toiminut Vili Prinkkala kertoi.
28. lokakuuta järjestettävän toisen kurssipäivän aiheena on kirjolohen heittokalastus, saaliinkäsittelynäytös ja loimulohen valmistus.
Maaliskuusssa kurssilaiset siirtyvät pilkkimään kirjolohta. Kurssilla käsitellään myös saalista ja se pääsee savustukseen.
Neljännellä kerralla toukokuussa tutustutaan kirjolohen vetouisteluun saaliinkäsittelynäytöksen ja kalakeiton valmistuksen ohella.
– Pyrimme tällä hankkeella tavoittamaan sellaiset aikuiset ihmiset, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet esiteltäviä kalastustapoja, mutta heillä olisi kiinnostusta niihin. Suomen Vapaa-ajankalastajat käyvät pilottihankkeiden annin läpi ja mahdollisesti laajentaa niitä eri puolelle Suomea, Suomen vapaa-ajankalastajien kalatalouskonsulentti Petteri Nissén kertoi.
Kalastuksen ystävillä on ollut huoli, miten käy Veitsiluodon kalapaikan, kun Stora Enson paperi- ja sellukoneet seisahtuivat. Ne ovat tarvinneet proseisseissaan makeaa vettä, joka tulee tehtaalle pumppaamalla Vähä Ruonaojan ja kalapaikan kautta. Vesi pumpataan Kemijoesta.
Enää ei kannata olla huolissaan, ei ainakaan vähään aikaan.
– Sain Stora Ensonta lupauksen, että ainakin toistaiseksi pumput tuovat vettä altaalle. Myös Outokummun kaivos käyttää jonkin verran Vähä Ruonaojan vettä. Kanavasta virtaa vettä myös Takajärveen, Pekka Rajala kertoi.
Stora Ensolla on ollut Kemijoen pumppaamolla käytössä kaksi pumppua. Tehtaiden lakkauttamisen vuoksi vettä tulisi altaalle riittävästi yhdenkin pumpun avustuksella. Pumppaamisesta on koitunut Stora Ensolle vuosittain kuusinumeroiset kustannukset.