Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan keskustalaiset eivät kaipaile viime vaalikauden hallituspohjaa eli sdp:n johtamaa hallitusta, jossa mukana olivat keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp. Iltasanomat kysyi häneltä äsken sitä, onko keskusta valmis uudelleen samanlaiseen hallituspohjaan.
”Kyllä minulla on sellainen tuntuma meidän porukastamme, että enemmistö joukostamme ei pitänyt sitä kyseistä pohjaa toimivana eikä sitä kyllä kaipaile”, Kaikkonen vastasi tiedotustilaisuudessa.
Kaikkoselta kysyttiin myös hallitusyhteistyöstä kokoomuksen kanssa. ”Kokoomuksen linjassa meitä huolettaa se, että heiltä liian kanssa unohtuu yhteiskunnan heikompiosaiset”.
Noista vastauksista huomaamme, että samanmieliset hallituskumppanit ovat vähissä. Nykyjärjestelmässä, jossa hallitus muodostetaan, monesti aivan erilaisia ideologioita tunnustavien puolueiden kesken ei äänestäjillä ole hajuakaan, miten maata johdetaan vaalien jälkeen.
Entä jos meillä olisikin kaksipuoluejärjestelmä? Siitä olisi etua.
Vaalit tarjoaisivat helposti ymmärrettävän valinnan kahden vaihtoehdon välillä, mikä voisi helpottaa päätöksentekoa. Hallitus olisi myös vakaampi. Koska toinen puolue yleensä saavuttaa enemmistön, vältettäisiin koalitiohallitusten hajoamiset ja hallituskriisit.
Päätöksenteko olisi nopeampaa. Vahva enemmistöhallitus pystyy tekemään päätöksiä ja toimeenpanemaan politiikkaa tehokkaammin ilman jatkuvia kompromissineuvotteluja monien puolueiden välillä.
Molemmat suuret puolueet pyrkisivät houkuttelemaan laajoja äänestäjäjoukkoja, mikä usein keskittää politiikkaa ja estää ääripäiden vahvistumisen. Koska yksi puolue olisi hallitusvastuussa, kansalaisille on helpompi nähdä, ketä syyttää tai kiittää päätöksistä seuraavissa vaaleissa.
Niin se vain on, että äänestäjä ei voi äänestäessään vaikkapa keskustaa tietää sitä, miten maata hallitaan vaalien jälkeen.