Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kaivos vaa­ran­taa luon­to­mat­kai­lun

Malminetsintäyhtiö Mawson on rohmunnut aina vain uusia alueita Rovaniemen ja Ylitornion rajaseudulta. Milloin Rompas, milloin Kaunismaa. Äsken he kertoivat laittavansa pienen kultakaivoksen Rajapaloon, kesto olisi kahdeksan vuotta. Nyt kerrotaan viidestä louhoksesta, joista neljä sijaitsee Natura-alueella. Ja kesto olisi kaikkiaan kymmenen vuotta.

Kansainvälisillä nettisivuilla yhtiö mainostaa kullan, koboltin ja uraanin saantia. Täällä uraanista vaietaan kokonaan.

Alueella on uraania ja pelkään, että sitä leviää jokaisen räjäytyksen mukana ilmaan. Kaivospöly voi lentää jopa 50–70 kilometrin säteellä ympäristöön. Rovaniemeltä matkaa kaivosalueelle on noin 30 kilometriä.

Uraani on radioaktiivinen aine, jonka säteily aiheuttaa muun muassa syöpää. Nyt puhutaan pienvoimaloista aivan kuin ne olisivat leluja. Samat vaarat liittyvät niihin kuin isompiin laitoksiin – on selvinnyt, että niillä on yhteys leukemiaan. Pölyä synnyttävät myös jätekivivuoret, jotka säteilevät satoja, jopa tuhansia vuosia louhosten sulkemisen jälkeen.

Näihin maisemiin kaavaillaan Rajapalojen kaivosta.
Näihin maisemiin kaavaillaan Rajapalojen kaivosta.
Kuva: Anssi Jokiranta

Matkailu on Rovaniemelle ja myös ympäristölle tärkeä elinkeino. Mitä Lapista haetaan? Luontoa,  rauhaa ja elämyksiä. Lappiin liittyy vahva mielikuva puhtaasta luonnosta ja siksi halutaan maistella paikallisia ruokia kuten lohta, poroa, sieniä ja marjoja.

Miten kaivostoiminta vaikuttaa raaka-aineisiin? Maistuuko Itämeren lohi ksantaateilta vai muilta kaivoksen jätevesiltä? Säteilevätkö poron- ja hirvenliha kuten Tshernobylin jälkeen? Miten lie sienien ja marjojen puhtauden laita?

Matkailijan mielessä alueen houkuttelevuus voi haihtua. Monesti lomalle lähdetään teollisuusalueita pakoon puhtaampaan luontoon.

Luontomatkailu on kasvattanut osuuttaan viime vuosien aikana. Ryhmien lisäksi tänne suuntaa yhä useampi mökin vuokraaja Keski-Euroopasta. Haetaan hiljaista maaseutua ja tavallista elämää.

Hyvin alkanutta kehitystä uhkaavat kaivoksen liikenne, melusaaste ja jatkuva valo. Siinä eivät revontulet näy, eivätkä metsän ilvekset, hirvet, saukot ja erämaalinnut viihdy. Ymmärrän hyvin, miksi rovaniemeläiset matkailuyrittäjät vastustavat kaivoshanketta.

Marja Tuominenkasvatustieteiden tohtori, Ylitornion Meltosjärvi