Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Kolumni: Välitä lem­mi­kis­tä­si ja kerää koi­ran­ka­kat kadulta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Jul­ki­sia sote-pal­ve­lui­ta vah­vis­tet­ta­va

Kirjoittajien mielestä hyvinvointialueiden on lisättävä omaa palvelutuotantoa.
Kirjoittajien mielestä hyvinvointialueiden on lisättävä omaa palvelutuotantoa.
Kuva: Iiro Kerkelä

Hyvinvointialueiden alijäämän arvioidaan olevan 2023 kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Valtio ohjaa alueita kattamaan alijäämät kolmessa vuodessa, jonka takia niillä suunnitellaan massiivisia leikkauksia. Ne aiheuttaisivat peruuttamatonta vahinkoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, erityisesti lähipalveluille.

Ehkäisevien palveluiden leikkaaminen aiheuttaa väistämättä kalliiden kustannusten lisääntymistä erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja ikäihmisten palveluissa.

Hallitusohjelmassa linjataan 1,4 miljardin euron säästöt hyvinvointialueiden rahoitustason nousua leikkaamalla. Rahoituksen raju leikkaus tilanteessa, jossa alueet kamppailevat suurten alijäämien kanssa, palvelutarve ikääntymisen myötä lisääntyy ja yleinen kustannustaso nousee, on mahdoton yhtälö, joka uhkaa sysätä alueet kriisiin.

Yksi syy menojen ennakoitua voimakkaampaan kasvuun on alueiden ostopalveluiden kalleus ja ostopalvelusopimusten hintojen nousu. Monissa sosiaalihuollon palveluissa, kuten vanhuspalveluissa, lastensuojelun sijaishuollossa ja päihdehuollossa, on ulkoa ostettujen palvelujen osuus jo niin suuri, etteivät alueet hallitse hinnan kehitystä.

Pohjoisten hyvinvointialueiden on toiminnassaan ja yhteistyössään pystyttävä kasvattamaan omaa palvelutuotantoa. Se tarkoittaa alueen omia vanhusten hoivakoteja, lastenkoteja ja päihdehuollon laitoshoitoa. Vain näin pystytään saamaan palveluketjut toimiviksi, menojen kasvu kuriin ja saavuttamaan terveelle pohjalle rakentuva suhde markkinaehtoisiin toimijoihin.

Vuokratyövoiman, erityisesti lääkäreiden käyttö on luonut alueille taloudellisen Molokin kidan, joka paitsi rapauttaa alueiden taloutta myös asukkaiden palvelupolun toimivuutta. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan valtakunnallista ohjausta, jolla asetetaan enimmäismäärä vuokratyövoiman käytölle. Lisäksi erilaisia kattohintamekanismeja tulee selvittää.

Miikka Kortelainen, Merja Kyllönen ja Aki Räisänen

Kainuun aluehallituksen jäseniä (vas.)

Pertti Hemminki ja Piia Kilpeläinen-Tuoma

Lapin aluehallituksen jäseniä (vas.)

Reijo Viitala

Lapin aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Anne Huotari

Pohjois-Pohjanmaan aluehallituksen jäsen (vas.)

Olli Kohonen

Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja (vas.)