Nykyinen palvelu- ja kuntarakenne on tällä kehityksellä tulossa tiensä päähän, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo Kuntalehden haastattelussa. ” Vuoteen 2040 mentäessä korkeimmat kunnallisveroprosentit voivat olla jopa yli kaksinkertaisia nykyiseen nähden, vaikka sote-menot siirtyivät valtiolle ja hyvinvointialueille. Tällöin korkein kuntaveroprosentti voisi olla yli 24 prosenttia.”
Suomessa julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on tänä vuonna 57,5 prosenttia – Euroopan ehdotonta kärkeä yhdessä Ranskan kanssa. Tilanne on täysin kestämätön. Meidän on ryhdyttävä välittömästi etsimään ratkaisuja siihen, miten voimme turvata laadukkaat koulutuspalvelut eri puolilla Suomea.
Kuntien talousahdinko ei johdu pelkästään väestönmuutoksesta, vaan myös rakenteellisesta jäykkyydestä. Suurin osa kunnista ei tule mitenkään selviämään velvoitteidensa parissa, kun väki vähenee. Kouluja joudutaan lakkauttamaan, monet palvelut katoavat vielä sote-leikkausten jälkeen.
Myös niissä kunnissa, joissa väki kasvaa maahanmuuton takia tai ansiosta, ollaan liemessä. Rahat eivät riitä maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Lasku on iso Kelalle, ja työttömyyslasku iso kunnille.
Entä kuntaliitokset? Nykyinen lainsäädäntö takaa virkamiehille viiden vuoden suoja-ajan kuntaliitosten yhteydessä, ja tämä suoja kertautuu jokaisessa uudessa liitoksessa. Seurauksena on, että hallintoa ei voida sopeuttaa palvelutarpeen vähenemiseen, vaikka oppilasmäärät ja veropohja romahtavat.
Jos halutaan aidosti hillitä veronkorotuspaineita, virkarakenteiden joustavoittaminen on välttämätöntä. Edessä häämöttää Kreikan tie, jos velkaantumista ei saada omin voimin kuriin. Se tarkoittaisi, että Suomen talouspolitiikkaan tulisi joksikin aikaa uudet päättäjät: IMF, Euroopan keskuspankki EKP ja komission kovaotteiset konsultit.