Keskustelu datakeskuksista on jäänyt yksipuoliseksi ja pintapuoliseksi. Hallituksen suunnitelma korottaa datakeskusten sähköveroa yhtäläisesti kaikkien toimijoiden osalta kaipaa perusteellista uudelleenarviointia.
Datakeskukset eivät ole yhtenäinen ryhmä: perinteiset ja uudet, joustavat datakeskukset eroavat merkittävästi niin teknologialtaan kuin taloudellisilta ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan. Tasapäistetty veronkorotus sivuuttaa tämän olennaisen eron. Esitämme siksi, että joustavat datakeskukset rajataan sähköverokorotuksen ulkopuolelle – tämä olisi paitsi taloudellisesti järkevää myös linjassa Suomen hiilineutraaliustavoitteiden kanssa.
Perinteiset datakeskukset ovat suurikokoisia, tasaisen ja korkean sähkönkulutuksen laitoksia, jotka vaativat mittavia investointeja ja pitkiä rakennusaikoja. Niiden liiketoiminta nojaa vakaisiin sähkönhintoihin, mutta niiden kyky tuottaa lisäarvoa paikallistalouteen jää usein rajalliseksi.
Joustavat datakeskukset edustavat uuden sukupolven teknologiaa. Ne kykenevät mukauttamaan sähkönkulutustaan reaaliajassa markkinoiden tarpeiden mukaan, ja niiden modulaarinen rakenne mahdollistaa skaalautuvuuden sekä hukkalämmön tehokkaan hyödyntämisen – esimerkiksi kaukolämpöverkoissa.
Tämä tukee konkreettisesti Suomen vihreää siirtymää ja vähähiilistämistavoitteita. Sähköveron korotus vaarantaisi kehityksen juuri silloin, kun sähkönkulutuksen joustavuus voisi toimia avaintekijänä hiilineutraaliuden saavuttamisessa.
Joustavien datakeskusten vahvuus piilee niiden kyvyssä reagoida sähkön hintavaihteluihin ja sähköverkon taajuuden säätötarpeisiin. Ne voivat lisätä kulutustaan, kun sähkö on edullista ja uusiutuvaa energiaa on runsaasti saatavilla, sekä vähentää sitä hintapiikkien aikana vapauttaen kapasiteettia muille käyttäjille. Tämä stabiloi sähköverkkoa, parantaa huoltovarmuutta ja tasaa sähkön hintoja.
Samalla joustava kulutus lyhentää uusiutuvan energian investointien takaisinmaksuaikoja ja tekee niistä houkuttelevampia, mikä voi houkutella Suomeen uusia energiantuotantoinvestointeja. Fingridin arvioiden mukaan (2024) kysyntäjouston merkitys kasvaa nopeasti, kun Suomi siirtyy kohti hiilineutraalia sähköjärjestelmää. Joustavat datakeskukset ovat tässä kehityksessä kriittinen voimavara. Kaikkien datakeskusten yhtenäistäminen saman verokohtelun piiriin jarruttaa vihreää siirtymää ja heikentää kilpailukykyämme.
Jo nyt on nähtävissä konkreettisia seurauksia: Tornionlaakson Sähkön datakeskushanke Pellossa keskeytettiin sähköveron korotuksen vuoksi. Hankkeen oli tarkoitus hyödyntää datakeskuksen hukkalämpöä kaukolämmityksessä, korvaten fossiilisia polttoaineita ja tukien sekä asiakkaita että ilmastotavoitteita. Tämä menetetty mahdollisuus on vain yksi esimerkki siitä, miten lyhytnäköinen veropolitiikka voi torpata merkittäviä investointeja.
Kansainväliset esimerkit vahvistavat huolemme. Ruotsissa ja Norjassa datakeskusten sähköveron korotukset ovat pysäyttäneet uusien investointien tulon. Suomessa on vielä mahdollisuus erottua edelläkävijänä ja houkutella maailmanluokan datakeskusosaamista. Tämä etu on vaarassa valua käsistämme, jos jatkamme verotaakan kasvattamista ilman strategista harkintaa.
Keskustelu, joka alkoi makeisveron poistamisesta, uhkaa johtaa miljardiluokan investointien täystuhoon, uusien korkean osaamisen työpaikkojen katoamiseen ja datakeskusosaamisen siirtymiseen kilpailijamaihin.
Sen sijaan että turvaudumme jatkuviin veronkorotuksiin, meidän tulisi tarkastella valtion kulurakennetta ja etsiä säästöjä sieltä. Joustavien datakeskusten verokohtelun keventäminen ei ole pelkkä kustannus – se on investointi tulevaisuuteen, joka tukee energiajärjestelmän tasapainoa, ilmastotavoitteita ja talouskasvua. Valtiovarainministeriöllä on tilaisuus tehdä päätös, joka ei ainoastaan säilytä Suomen kilpailukykyä vaan myös vahvistaa sitä globaalissa kilpailussa.