Jotket evt­to­hanáig­gi duoh­ta­vuođa- ja soa­ba­dan­kom­mi­šuvn­na lahtun - Gul­la­mat spieh­kas­tat­di­li maŋŋá

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso dáhttu sámeservošis evttohusaid duohtavuoda- ja soabadankommišuvdnii.
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso dáhttu sámeservošis evttohusaid duohtavuoda- ja soabadankommišuvdnii.
Kuva: Olli Miettunen

Lahtuid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii geargá evttohit miessemánu 17. beaivvi rádjai.

Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin mearridedje joatkit áiggi spiehkastatdili dihtii.

– Sámediggi lágida ovdal gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis ja daid ii leat vejolaš ordnet dán spiehkastatdilis, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Kommišuvnna ásaha stáhtaráđđi lagaš ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin.

Vihtta komissára

Kommišuvnnas leat vihtta komissára, geain guokte válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

– Bivdit sámeservoša bargat evttohusaid kommišuvnna lahttun dahjege komissáran dakkár olbmuin, geaid álbmot geahččá heivvolažžan doibmii.

Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras.

– Sámedikki čoahkkima bargun lea dasto mearridit guovtti komissára evttoheamis stáhtaráđđái, Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Siidačoahkkimat gieđahallet evttohusaid

Nuortalaččaid siidačoahkkimii dahkkon evttohusat komissáran gieđahallojit Njellim-Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalaččaid oktasaš siidačoahkkimis, gos mearriduvvo ovtta komissára evttoheamis stáhtaráđđái.

– Bivdit evttohusaid nuortalaččain ja komissáran evttohuvvon olbmot bovdejuvvojit siidačoahkkimii gullama várás, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Komissáraid gáibádusat

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen.

Kommišuvnna nammadeamis váldojit vuhtii sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figgat váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.

Viiddes bargu

Olles proseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, stáhta suddadanpolitihka ja vuoigatvuođaid loavkidemiid. Proseassa áigge galgá čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja min servošii dálá dilis.

Kommišuvnnas vurdet evttohusaid das, mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas.

Evttohusaid galgá doaimmahit Sámediggái dahje Nuortalaččaid siidačoahkkimii 17.5.2020 rádjai nie, ahte evttohasa galgá leat ovddalgihtii miehtan bargui.

Mikä?

Ehdotusaikaa komission jäseniksi jatketaan

  • Jäseniä Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon voi esittää 17. toukokuuta 2020 saakka.
  • Kuulemisia ei ole mahdollista järjestää poikkeustilanteessa.
  • Komissiossa on viisi komissaaria.
  • Komissiolta odotetaan ehdotuksia, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.