Hiihto: MM-kul­taa tuli! Niko Anttola hal­lit­si vapaan kisaa läh­dös­tä maaliin

Pääkirjoitus: Seu­raa­van pää­mi­nis­te­rin puo­lue­kan­ta on vielä ar­voi­tus – ­var­maa on, että hal­li­tus­neu­vot­te­luis­ta tulee en­nä­tys­vai­keat

Uutisten viikko: Näin koulut saavat Lapin Kansan di­gi­tun­nuk­set käyt­töön­sä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Kolumni
Tilaajille

Jos ul­ko­puo­li­nen suo­je­lee metsän, miksi omis­ta­ja maksaa viulut?

Päättääkö luontojärjestö siitä, mitä yksityinen ihminen tekee omaisuudellaan? Kysymys on ajankohtainen ainakin Ylä- ja Itä-Lapissa.

Inarin yhteismetsällä on Ivalon länsipuolella lähemmäs 3000 hehtaaria vanhaa metsää. Sen omistaa tuhatlukuinen joukko ylälappilaisia. Vielä suurempi kappale vanhaa metsää huojuu Pohjois-Sallassa. Sitä isännöi Värriön yhteismetsä, joka perustettiin taannoin Sallan pientilallisten tueksi.

Yhteismetsät jakavat yhteisen kohtalon: ne eivät voi hakata miljoonien eurojen palstojaan, vaikka niitä ei ole suojeltu.

Kummallisen tilanteen takaa löytyy lukemattomien metsäsotien veteraani.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.