Julkisuudessa on jo useiden kuukausien ajan esitetty epäilyjä, että Kemijärvellä oltaisiin kauppaamassa kunnan omaa energia- ja vesiyhtiötä. Asiasta on keskusteltu esimerkiksi valtuuston kokouksissa.
Sekä kaupungin että energiayhtiön johto kiistää kauppa-aikeet. Sekä kaupunginjohtajan varahenkilö Marjo Säärelä että Kemijärven Energian ja Veden toimitusjohtaja Timo Jokinen sanovat, että konserniyhtiön osien myynnistä ei tällä hetkellä keskustella.
Yhtiön taloudellista tilannetta ja lainanmaksukykyä tarkastelevaa selvitystä sen sijaan esitellään lähiaikoina kaupungin ja yhtiön edustajille. Selvitys liittyy kaupungin lähes kymmenen vuotta sitten myöntämään 10,3 miljoonan euron lainaan, jota ei ole lyhennetty lainkaan.
Velkakurimuksessa kamppaillut kaupunki yhtiöitti vesihuoltotoiminnan vuoden 2016 alusta luovuttamalla sen liiketoimintakaupalla Kemijärven lämpö ja vesi oy:lle.
Valtuusto hyväksyi päivitetyt lainaehdot viime marraskuussa odottamaan selvityksen valmistumista, mutta muistutti samalla yhtiötä takavuosien 100 000 euron osinkovelasta.
Toimitusjohtaja Jokinen toteaa, että pohdittavaksi todennäköisesti jää onko summa velka vai pääomasijoitus. Hän ei kuitenkaan halua mennä asioiden edelle.
Yhtiö myi loppukeväästä 2023 Pelkosenniemen ja Pyhätunturin kaukolämpölaitokset Neve Arctic Infra oy:n omistamalle Aurora Lämpö oy:lle. Yhteistyö Neve oy:n kanssa jatkuu polttoainetoimituksilla ja käyttö- ja kunnossapitopalveluilla Pelkosenniemen lisäksi Savukoskella, jonka kaukolämmön Savukosken kunta myi Nevelle 2016.
Polttoaineissa sopimuskausi on Jokisen mukaan vain puoli vuotta, koska hinnat heilahtelevat. Kaukolämmön, veden ja jäteveden hinnat ovat Kemijärvellä valtakunnallisesti keskitasoa, mutta rahaa tarvitaan lähivuosina uuden jätevedenpuhdistamon rakentamiseen ja ikääntyneen vesi- ja viemäriverkoston saneerauksiin.
Yhtiön mainetta rasittaa keskeneräinen rikostutkinta epäillystä tietosuojarikoksesta liittyen lämpölaitoskauppoihin. Asiassa käynnistettiin esitutkinta, joka on Lapin poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Anu Arhippaisen mukaan edelleen kesken.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yhtiön työntekijä ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala tunkeutuivat kaupungin työntekijän työhuoneeseen kesäkuussa 2023 selaamaan lämpölaitosten asiakkuuksiin liittyviä rekisterejä. Kaupungin työntekijä oli tuolloin lomalla.
Lupa toimintaan oli kyseenalainen, joten Kemijärven kaupunginjohtajana lyhyen aikaa työskennellyt Pekka Iivari teki tapahtumasta tietoturvaloukkausilmoituksen ja myöhemmin rikosilmoituksen.
Tietoturvavaltuutettu toteaa viime kesäkuussa tekemässään päätöksessä, että oikeudellisen kokonaisarvion perusteella asian laajempaa selvitystä ei tehdä. Toimisto ei ota kantaa mahdollisesti muiden viranomaisten suorittamiin menettelyihin ja niiden käsittelyyn.
Pitkään kestäneestä poliisitutkinnasta teki viime syyskuussa kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Aulikki Imporanta (TKyl.). Oikeusasiamiehen mukaan asia on vireillä ja siinä on syytä epäillä rikosta.
Syyskuussa 2023 yhtiön palveluksessa aloittanut Jokinen toteaa, että ei ole tietoinen yhtiön asiakasrekistereistä tehtyihin hakuihin liittyvistä tapahtumista aiemmin kesällä, eikä poliisi ole ollut yhteydessä yritykseen.
Rovaniemen energiayhtiö Neve oy ja OP Suomi Infra -rahasto perustivat muutama vuosi sitten Neve Arctic Infra oy:n tekemään sijoituksia suomalaiseen sähköön, energiaan, veteen, lämpöön ja tietoliikenteeseen.
Yhtiö on tehnyt useita kauppoja eri puolilla Suomea. Lapissa Neve Arctic Infran omistuksessa on Itä-Lapissa Pelkosenniemen, Pyhätunturin ja Savukosken Lämpölaitokset. Lisäksi se omistaa Ylläksen ja Kolarin lämpölaitokset ja Enontekiön sähkölaitoksen.
Neve Arctic Infran toimitusjohtaja Kristian Gullsten ei kommentoi yhtiön lähiajan suunnitelmia vaan toteaa, että alaa seurataan tarkasti.
– Emme voisi kommentoida, vaikka kävisimmekin neuvotteluja. Olemme kotimainen, lappilainen vaihtoehto, jos omistajat päätyvät luopumaan omistuksestaan, hän kertoo.
Yhtiön toiminta-aluetta ovat Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Gullstenin mukaan monesti toisena osapuolena on kunta, jolloin yhteydenotto tulee myyjältä.
– Hinta määräytyy sen mukaan miten myyjä sen määrittelee. Itä-Lapissa teemme yhteistyötä esimerkiksi polttoaineen hankinnassa, jolloin volyymit ovat suurempia ja asiakkaat ja omistaja hyötyvät.
OP Suomi Infran Erkko Ryynäsen mukaan 2021 perustetussa rahastossa on mukana 52 institutionaalista sijoittajaa, kuten eläkerahastoja, säätiöitä tai kuntia, mutta myös yksittäisiä henkilöitä.
Tiedot omistajista eivät ole julkisia, mutta sitoutuminen on pitkäaikaista, eikä osuuksille ole lunastusmahdollisuutta. Ryynäsen mukaan rahaston 262 miljoonan euron potista kolmasosa on vielä käyttämättä, joten ostettavaa pitäisi löytyä alkukesään 2026 mennessä.
Vesilaitosten suhteen Ryynänen on varovainen, sillä hallitus suunnittelee lakia niiden säilyttämiseksi julkisessa omistuksessa.
– Jos jollakin on kiinnostusta niin olemme valmiit keskustelemaan, Ryynänen toteaa.
