Suomen Metsäkeskus myöntää vakavat virheet kohua herättäneessä metsien harvennusjäljen arvioinnissa. Maa- ja metsätalousministeriö julkisti joulun alla keskuksen tekemän Keski-Suomen alueen erityistarkastuksen tulokset, joiden mukaan harvennusjälki ei vastannut yhdessäkään kohteessa metsänhoidon suosituksia. 58 prosenttia kohteista alitti myös lain vaatiman tason.
Nyt Metsäkeskus sanoo tiedotteessa, että se ei ole ”omissa selvityksissään pystynyt yksilöimään, mitkä asiat arvioinnissa ovat huonon tuloksen taustalla”. Virkettä voisi tulkita niin, ettei Metsäkeskuksella ole aavistustakaan, mihin julkistetut tulokset perustuvat. Suomeksi sanottuna ryysittiin kunnolla. Arviointien luotettavuus sai kuhmun pitkäksi aikaa. Hyvää ja ryhdikästä tässä on se, että asia tunnustettiin.
Erittäin huolestuttavaa on, ettei prosessissa ole löydetty syitä moiseen tulokseen. Keskeisen ja yhteisen hyvinvointimme takaajan eri toimijoiden sekä koko kansan on voittava luottaa oikeisiin tilannetietoihin, joiden pohjalta kansallisomaisuuttamme hoidetaan.
Herää myös kysymyksiä. Onko aiempi data luotettavalla pohjalla? Onko riippumattoman toimijan tarkastettava Metsäkeskuksen toiminta?
Mittausvirheestä olisi syytä pitää mediassa tietoisku metsien harvennustuloksien oikaisemiseksi, koska nyt virheellinen raportointi palvelee vain ilmastoaktivisteja. Todellinen kuva Suomen metsien hiilinielusta pitääkin saattaa ajan tasalle ja oikoa virheellinen tieto. Nythän näyttää siltä, että kartoituksen tekijä valvovassa viranomaisportaassa on tarkoituksellisesti antanut virheellistä tietoa metsäpäätösten ja hiilinielujen tilasta. Todellisuudessa Suomen päästöt laskivat.
Kun joku päästö kasvaa promillen, siitä syntyy kauhea älämölö. Kun päästöt vähenevät kaksi prosenttia (2022), se tuntuu olevan merkityksetön. Ei korosteta edes sitä, että suuntakin on oikea. Tällaisia idealistisia asiantuntijoita tuskin kukaan kaipaa.