Ilmastonmuutos ja muut ihmisen toiminnat aiheuttavat enenevästi muun muassa sään ääri-ilmiöitä. Erittäin tärkeätä olisi löytää keinoja näiden ilmiöiden hillitsemiseksi.
Äskettäin julkaistiin Helsingin yliopistossa metsien osalta väitöskirja, jossa osoitettiin, miten aidon jatkuvan kasvatuksen käyttö estää ja lievittää metsien osalta säiden ääri-ilmiöiden haittoja.
Jatkuvan kasvatuksen menetelmä on kehitetty jo yli 40 vuotta sitten nimenomaan luonnonmukaiseksi vaihtoehdoksi metsää hävittävälle avohakkuulle. Malli on otettu luonnosta, joka on sitä testannut satoja vuosia.
Sitä on tutkittu pitkään ja perusteellisesti. Vertaisarvioituja kansainvälisiä julkaisuja on ilmestynyt kymmeniä, jopa joitakin opaskirjoja.
Avohakkuu on pelkästään ihmisen tahallaan aiheuttama ääritapahtuma, joka aiheuttaa seurauksillaan useita sekä sään että ympäristön ja talouden haitallisia ääri-ilmiöitä. Esimerkiksi kuusen kuolemia aiheuttavan kirjanpainajan voimakas leviäminen on lämpötilan nousun ohella avohakkuiden seurausta.
Monet muut metsässä tehdyt toimenpiteet voimistavat kaikenlaisia haitallisia ääri-ilmiöitä. Sellaisia ovat esimerkiksi puustojen yksipuolistaminen ja tasakokoistaminen.
Erityisen turmiollista on lehtipuiden tuhoaminen. Ne ovat metsäluonnossa sekä biologisesti että ekologisesti tärkeitä. Lisäksi ne yleensä kestävät erilaisia rasitteita paremmin ja pitempään kuin havupuut. Lapissa näyttää olevan tapana selittää kaikki vauriot pakkasilla.
Metsien ennallistamisella takaisin lähelle luontaista rakennetta ja koostumusta on tulenpalava kiire. Onneksi meillä on käytettävissä aito jatkuvan kasvatuksen vaihtoehto, joka nimenomaan on kehitetty luonnonmetsistä.
Ongelma on, miten saisimme päättäjät ymmärtämään tätä todellisuutta ennen kuin se on myöhäistä. Pitäisi välittömästi ottaa pitkä sadan vuoden askel takaisinpäin eli kuten 1928, kieltää avohakkuu metsän hävityksenä.